Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa edistettävä kunnianhimoisesti

tyytyväisiä ihmisiä työpaikalla

Työn murros, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ilmastonmuutos edellyttävät suomalaiselta työelämältä ennakoivaa otetta ja myös uudistumiskykyä kaikilla työpaikoilla. Hallitusohjelman mukaisesti työpaikkojen tueksi on käynnistetty monivuotinen kansallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä.

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä tahto ja keinot edistää työelämän laatua ja työpaikkojen tuottavuutt

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja saada työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Osana ohjelmaa toteutetaan työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmalla turvataan palvelujärjestelmiemme kehittämiseksi välttämätön työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvä tutkimus.

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä keinot edistää työelämän laatua

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä tahto ja keinot edistää työelämän laatua ja työpaikkojen tuottavuutta. Tuottavuuden kasvaessa syntyy sekä uusia työpaikkoja että uusia työtehtäviä. Tuottavuuden kasvu taas edellyttää toimintatapojen ja johtamisen uudistamista työpaikoilla, merkittäviä panostuksia työkykyyn ja osaamiseen, teknologioiden hyödyntämistä ja uusia innovaatioita.

Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja pidentää työuria.

Kilpailukykyä ei pidä hakea vain työvoimakustannusten kautta. Hyvä johtaminen on avainasemassa työelämän laadun ja tuottavuuden lisäämisessä. Ennen kaikkea osaavien ja hyvinvoivien työntekijöiden myötä työpaikkojen on mahdollista lisätä kilpailukykyä ja kilpailuetua. Ennakoivat osaamiskartoitukset työpaikoilla ja osaamisen kehittämismahdollisuuksien lisääminen työn ohessa ovat investointi työnantajalta parempaan tuottavuuteen. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja pidentää työuria.

Joillakin toimialoilla on saavutettu hyviä tuloksia osapuolten yhteisillä kehittämisohjelmilla. Vastaavia hankkeita on tarpeen saada laajemmin kaikille toimialoille. Lisäksi yhteistyötä työpaikkojen, oppilaitosten ja eri organisaatioiden välillä on lisättävä hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

Hallitus on esittänyt miljoona euroa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan vuodelle 2020. Tämä on hyvä alku, mutta lisärahoitus tuleville vuosille on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa hallitusohjelman mukaiset kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet, jotka hyödyttävät koko Suomea.

STTK edellyttää, että ohjelmaa viedään kunnianhimoisesti ja ripeästi yhteistyössä eteenpäin niin, että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja luodaan riittävän konkreettisia toimia, jotka edesauttavat eri aloja ja työpaikkoja uudistumaan.

Katarina Murto
edunvalvonnasta vastaava johtaja.

Ajankohtaista

8.1.2025

Tehy: Valtion rahoitusvaje pakottaa taas leikkaamaan työntekijöiden hyvinvoinnista ja potilasturvallisuudesta – ensihoitajia vähennetään eri puolilla Uuttamaata

Lue
2.1.2025

Jytyn mielestä laki suojelutyöstä ei ole tarpeen – kertoo 5 syytä miksi

Lue
30.12.2024

Vuodenvaihteessa 2024–2025 voimaantulevia muutoksia

Lue
20.12.2024

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistukseen

Lue
19.12.2024

Vaikeiden aikojen vastapainoksi tarvitsemme uskoa, toivoa ja rohkeutta

Lue
19.12.2024

Tehy hyväksyi neuvottelutuloksen yksityisen ensihoitopalvelualan työriidassa: Palkkoja korotetaan, useita parannuksia työehtoihin 

Lue
18.12.2024

Patrick Tiainen on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2024 

Lue
18.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola edustajistossa: Nyt on palkankorotusten vuoro

Lue