Kuuntelin eilen aamulla Helsingin Economicumissa professori Matti Pohjolan esityksen Suomen tuottavuuskehityksestä. Havainto on lyhyesti sanottuna, että menee päin he*vettiä.
Syyksi on suomalaisessa keskustelussa usein esitetty tuotekehitysinvestointien liian suurta määrää. Siksi monet tahot – kuten me STTK – esitämmekin, että tuotekehitysinvestointeja tulisi pyrkiä lisäämään.
Tavoite onkin hyvä, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen.
Suomessa teolliset investoinnit ja rakennusinvestoinnit ovat aivan kohtuullisella tasolla verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ongelmana ei ole raskaan teollisuuden tai asuntorakentamisen liian vähäiset investoinnit.
Sen sijaan suuri ero naapurimaahan on yksityisen sektorin palveluiden investoinnit, erityisesti ICT-sektorilla. Näin on jatkunut jo ainakin vuosikymmenen ajan, ehkä pidempäänkin.
Erityisesti tämä näkyy yksityisen sektorin palveluiden paremmassa tuottavuudessa Ruotsissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pankki-, vakuutus-, informaatio- ja ICT-alojen korkeampaa tuottavuutta Ruotsissa. Ero Suomeen on kymmeniä prosentteja.
Ruotsin elintaso on kirinyt Suomea edelle noin 20 prosentin verran, ja suurin tekijä tässä on työn tuottavuuden kasvun ero.
Vuodesta 2009 alkaen Ruotsin elintaso on kirinyt Suomea edelle noin 20 prosentin verran, ja suurin tekijä tässä on työn tuottavuuden kasvun ero – erityisesti yksityisten palveluiden tuottavuudessa. Sen sijaan työtuntien kehitys on ollut pitkällä aikavälillä lähes sama Suomen ja Ruotsin välillä.
STTK:n johtopäätökset ja linjaukset kevään kehysriiheen ovatkin, että tuottavuuden kehitystä on parannettava:
- kiihdytettävä ICT-investointeja ja tuotekehitystä (perinteisten yritystukien sijaan)
- helpottamalla korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman työlupaprosessia
- panostettava koulutukseen ja yliopistoihin
Raportti: Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus
Antti Koskela, ekonomisti, STTK
***
Henkilöstö mukaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen