Euroopan komission ensimmäiset satapäivää vallassa täyttyivät 6. maaliskuuta. Komissio lupasi virkaan astuessaan siihen mennessä tehdä esityksiä keskeisistä aloitteistaan poliittisessa ohjelmassaan.
Viime viikkoina onkin julkaistu myös monia palkansaajiin vaikuttavia suuria aloitteita kuten uusi ilmastolaki, tiedonanto kiertotaloudesta ja EU:n tasa-arvostrategia. Samanaikaisesti tilanne Kreikan ja Turkin rajalla on eskaloitunut, ja tulevan EU-Iso-Britannia suhteen neuvottelut on käynnistetty.
Koko ohjelma antaa kuitenkin nyt tilaa ennenäkemättömällä kriisitilanteelle, jonka taloudellisia vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Koronavirus ja sen vaikutukset ovat nousseet kaikille agendoille. Pörssikurssit syöksyvät, pandemiaan varaudutaan ja tilanne vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Tilanteeseen on Euroopassa reagoitu sekä neuvoston, komission, että keskuspankin suunnalta. Varoja on vapautettu 7,5 miljardia koronan ensimmäisten talousvaikutusten torjumiseen. Komissio perusti myös koronasijoitusrahaston, josta on tarkoitus ohjata rahaa terveydenhuoltoalalle, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä työmarkkinoille Euroopassa. Rahastoon on tarkoitus kerätä 25 miljardia euroa.
Euroopan keskuspankki (EKP) on vuorostaan päättänyt 120 miljardin elvytyspaketista. Lisäämällä rahaa markkinoille tavoite on saada pankit myöntämään koronaviruksesta kärsiville yrityksille enemmän lainoja. Komissio on myös muiden toimien ohella ohjannut 140 miljoonaa euroa koronarokotteen kehittämiseksi.
Työntekijöiden Euroopan yhteistyöjärjestön ETUC:n hallitus oli vielä alkuviikosta koolla Brysselissä – juuri ennen nostettua varautumisvaihetta, ja oli nopea reagoimaan epidemiaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kaikilla työntekijöillä Euroopassa, mukaan lukien itsensä-työllistäjät ja ei vakiintuneissa työsuhteissa olevat, on pystyttävä olemaan poissa töistä ilman työpaikan tai tulojen menettämisen pelkoa.
ETUC:n hallituksen viesti päättäjille on selvä. Kaikilla työntekijöillä Euroopassa, mukaan lukien itsensä-työllistäjät ja ei vakiintuneissa työsuhteissa olevat, on pystyttävä olemaan poissa töistä ilman työpaikan tai tulojen menettämisen pelkoa. Kaikille on myös taattava riittävä turva tilanteissa, jossa karantenin, lomautuksen tai irtisanomisen myötä menettää tuloja tai tulonsa.
Tämän lisäksi ETUC painotti, että rahoitusta on kohdistettava terveydenhuoltoon ja hoiva-alalla työskenteleville. Pandemia osoittaa, miten keskeisessä asemassa tällä sektorilla työskentelevät ovat yhteiskuntamme toimivuuden kannalta.
Monissa Euroopan maissa kärsitään vielä edellisen talouskriisin vaikutuksista
ETUC muistuttaa päättäjiä myös siitä, että monissa maissa kärsitään vielä talouskriisin vaikutuksista ja niistä sosiaaliturvan leikkauksista, joita tehtiin kriisin seurauksena. ETUC onkin nostanut esiin sairaspäivärahojen tärkeyden, jotta työntekijät voisivat sairaina jäädä kotiin pelkäämättä ansionmenetyksiä tai jopa menettävänsä työpaikkansa. Jopa 22 EU-maata on talouskriisin jälkeen leikannut sairauspäivärahaansa.
Työelämä globaalisti, Euroopassa ja meillä tuntee nyt pandemian vaikutukset. Monet huomaavat sen konkreettisesti esimerkiksi lisääntyneen etätyön ja peruuntuneiden tai etäyhteyksillä hoidettavien kokousten kautta. Toisilla aloilla on vaikeampi tehdä etätyötä, ja työpaikoilla noudatetaan varovaisuutta. Kaikkien meidän on syytä muistaa pestä käsiä ja jäädä kotiin, jos yhtään epäilee terveyttään.
Kun pandemia jatkuu, vastassa on myös lomautuksia ja mahdollisesti irtisanomisia. Noudattamalla viranomaisten ohjeistusta voimme toivon mukaan edistää tilanteen nopeaa ratkeamista ja paluuta normaaliin.
Korona osittaa hyvin konkreettisesti, että olemme osa Eurooppaa ja maailmaa ja että taloudet ja yhteiskunnat ovat toinen toisistaan riippuvaisia. Flunssaisena töihin meneminen ei kannata missään.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
***
Lisää koronaviruksen vaikutuksesta talouteen ja työelämään
Kesälomakausi lähestyy – saanko pitää vuosilomani?
Vastikkeettoman tuen myöntämiselle yrityksille oltava kestävät perustelu
STTK: Määräaikaiset lainsäädäntömuutokset koronakriisissä välttämättömiä
Työmarkkinakeskusjärjestöjen sitoumus: Turvataan suomalaisten työpaikat, toimeentulo ja yritykset
Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta
Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa
Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?
Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?
Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille
Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn
Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen