Jos koronaviruksen valtaamassa maailmassa haluaisi nähdä toivon pilkahduksen, niin ehkä osaamme tämän pyytämättä ja yllättäen saapuneen kriisin jälkeen asettua hieman paremmin toistemme asemaan.
Toivon, että koronan myötä ymmärrämme paremmin huolta oman ja läheisten terveyden puolesta. Ehkä ymmärrämme, millaista erilaisten fyysisten rajoitusten tai sairauksien kanssa elävien arki on. Saatamme ymmärtää, miten epävarma toimeentulo voi olla esimerkiksi pätkätöissä, nollatuntisopimuksilla tai pienipalkkaisessa osa-aikatyössä työskentelevällä. Saatamme oivaltaa, mitä tarkoittaa, että toisille itsestään selvät tavarat ja tuotteet ovat ulottumattomissa.
Ja miltä tuntuu yksinyrittäjästä tai freelancerista, jos taloudellinen puskuri puuttuu, seuraavan kuukauden laskujen maksu on jatkuvasti vaakalaudalla ja hätä omasta toimeentulosta suuri.
Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa meillä on mahdollisuus havahtua ymmärtämään, miten tärkeä suomalaisen yhteiskunnan turvaverkko on. Kaikilla ei ole läheisiä, eivätkä omat läheiset pysty huolehtimaan kaikista.
Suomi on niiden globaalisti varsin harvinaisten maiden joukossa, joissa kansalaisten turvaverkot toimivat myös kriisissä. Kaikilla on pääsy peruspalveluiden piiriin sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Viranomaiset tekevät saumatonta yhteistyötä ja toimivat virkavastuulla, jakavat ajantasaista tietoa proaktiivisesti ja ennakoiden. Ja ehkä tärkeimpänä: perustavat päätöksensä ajantasaisimman ja kattavimman tiedon pohjalle.
Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa meillä on mahdollisuus havahtua ymmärtämään, miten tärkeä suomalaisen yhteiskunnan turvaverkko on.
Eläkkeet, tuet ja etuudet kyetään maksamaan. Kriisin hetkellä yhteiskunnan eri toimijoilla on motivaatiota ja luottamusta etsiä raskaita vaikutuksia minimoivia yhteisiä keinoja. Eri sektoreilla on kykyä tehdä toisiaan tukevia henkisiä kädenojennuksia.
Kriisitilanne mittaa ihmisen myötätuntoa ja empatiakykyä
Epävarmuus syö tietysti kaikkien jaksamista. Kriisitilanne mittaa ihmisen myötätuntoa ja empatiakykyä. Empatiaa tarvitaan, jotta jaksaisimme poikkeustilannetta hyvissä henkisissä voimissa niin kauan kuin se kestää.
Vaikka tilanne on äärimmäisen vakava, meillä ei ole syytä paniikkiin. Ruuan ja lääkkeiden huoltovarmuus on taattu, infrastruktuuri toimii moitteettomasti. Poliittiset päättäjät tuntevat vastuunsa ja kykenevät yhteistyöhön yli puolue- ja sektorirajojen – jopa kansallisten rajojen. Eurooppalainen ja globaali yhteistyö on harvoin tullut niin tarpeeseen kuin tämän koronakevään aikana. Poikkeusolot osoittavat niiden arvon.
Vastuuta tilanteen kokonaishallinnasta kantavat ihmiset tarvitsevat nyt kaiken tuen. Meidän pitää antaa työrauha heille ja luottaa, että he tekevät parhaansa sekä toimivat parhaimman tiedon perusteella. Jälkiviisauden aika on myöhemmin.
Empatiaa tarvitaan, jotta jaksaisimme poikkeustilannetta hyvissä henkisissä voimissa niin kauan kuin se kestää.
Meidän kansalaisten pitää tässä tilanteessa ymmärtää noudattaa saamiamme ohjeita ja pysytellä rauhallisina. Tilanne on vakava ennen kaikkea kaikkein heikoimmille, heistä meidän pitää yhteisesti huolehtia. Meidän on kannateltava kollektiivisesti myös heitä, jotka ovat nyt etulinjassa tekemässä työtä kaikkien yhteiseksi hyväksi ja ylläpitämässä yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeitä toimintoja – erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, mutta monissa muissakin tehtävissä. Kriisin hetkellä yhteiskuntaa nimittäin pitävät pystyssä ihmiset.
Viranomaisten toimet tähtäävät kriisitilanteessa aina kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tätä meidän perusterveiden – ei riskiryhmään kuuluvien – ihmisten tuntuu olevan välillä vaikea ymmärtää. Kriisissä kyse ei ole yksilöistä vaan kokonaisuudesta, jonka osia kaikki olemme. Parhaiten edesautamme tilanteen hallintaa ja väistämättömien vaikutusten minimointia, jos noudatamme säntillisesti ohjeita, joita viranomaiset antavat. Kriisiajat eivät sovi individualisteille. Poikkeusoloissa meillä ei ole vapaata mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kulkuun tai päättää jalkaterän asentoa. Toisia se voi turhauttaa, toisia se voi ruveta riepomaan. Maltti pitää siitä huolimatta säilyttää ja noudattaa ohjeita.
Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja
***
Lisää koronaviruksen vaikutuksesta talouteen ja työelämään
Kesälomakausi lähestyy – saanko pitää vuosilomani?
Vastikkeettoman tuen myöntämiselle yrityksille oltava kestävät perustelu
STTK: Määräaikaiset lainsäädäntömuutokset koronakriisissä välttämättömiä
Työmarkkinakeskusjärjestöjen sitoumus: Turvataan suomalaisten työpaikat, toimeentulo ja yritykset
Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta
Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa
Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?
Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?
Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille
Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn
Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen