Viime syksynä käynnistynyt sopimuskierros ja hallituksen työllisyystoimet ovat saaneet aivan uuden käänteen koko maailmaa ja myös Suomea ravisuttavasta koronaepidemiasta. Kiinasta lähtenyt ja laajalti levinnyt virus on jähmettänyt kansainväliset markkinat ja kotimaisen kysynnän. Erityisesti pienten yritysten kassavirta on voinut tyrehtyä todella nopeasti.
Yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimpien tietojen mukaan 280 000 henkilöä ja määrä todennäköisesti kasvaa päivittäin. Massiivinen määrä työntekijöitä lomautetaan, mutta myös irtisanotaan. Työpaikkoja myös katoaa pysyvästi, kun yrityksiä ajautuu konkurssiin.
Tiukentuneen talouden lisäksi työntekijöiden jaksaminen äärirajoilla
Monen kunnan taloudellinen tilanne on ollut jo valmiiksi heikko, ja nyt tilanne on entistä vakavampi. Samanaikaisesti kun ihmisiä lomautetaan koronan takia yksityisellä ja julkisella sektorilla, monella alalla kuten esimerkiksi hoito- ja pelastusalalla työntekijöiden fyysinen ja henkinen kuormitus on tällä hetkellä aivan äärirajoilla.
Pitäisikö siis harkita esimerkiksi tilapäisen ruokasetelin käyttöönottoa koronan takia työttömiksi joutuville?
Jo ennen koronaa esimerkiksi mielenterveyssyistä lisääntyneet työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole kadonneet mihinkään. Koronan takia lukuisat työttömäksi jääneet tai etätöitä tekevät ihmiset ja perheet kamppailevat toimeentulo-ongelmien ja jaksamisen kanssa juuri nyt. Monissa perheissä on ongelmia esimerkiksi ruokakulujen kanssa, kun lapset ovatkin kotona hoidossa tai käyvät kotikoulua, eikä koulujen ja päivähoitopaikkojen lounaita ole saatavilla. Pitäisikö siis harkita esimerkiksi tilapäisen ruokasetelin käyttöönottoa koronan takia työttömiksi joutuville?
Päivät venyvät helposti pitkiksi, kun koti ei olekaan enää koti, vaan myös työpiste.
Etätyön, kotikoulun tai päiväkoti-ikäisten lasten kotona hoitamisen yhdistäminen voi olla monille haasteellista ja henkisesti kuormittavaa. Etätyössä tauot jäävät helposti pitämättä ja ruokailu sujuu usein vauhdilla työn lomassa. Päivät venyvät helposti pitkiksi, kun koti ei olekaan enää koti, vaan myös työpiste. Toisaalta työkuorman epätasainen jakautuminen työyhteisössä voi olla entistä suurempaa.
Työttömyys ja toimeentulo-ongelmat lisääntyvät
Moni äkillisesti työttömäksi joutuva on aivan varmasti tyytyväinen siihen, että kuuluu työttömyyskassaan. Työttömyyskassatkin tosin ovat ruuhkautuneet hakemusten vyöryssä. Etuuksien maksaminen ja prosessien nopeuttaminen tulee kaikin mahdollisin tavoin varmistaa. Työllisyysrahasto on jo vedonnut maan hallitukseen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Toimeentulo-ongelmat kasautuvat helposti, jos etuuksien saaminen viivästyy ja ihmiset päätyvät ottamaan pikavippejä tai uusia lainoja selvitäkseen entisistä lainoista tai vuokranmaksusta. Ammattiliittojen neuvontakin on lujilla, mutta nyt moni myös ymmärtää liittoon kuulumisen merkityksen. Liitosta on mahdollisuus saada monipuolista tukea, neuvontaa ja oikeudellista apua.
Näkymät taloudessa ja työllisyydessä ovat sumeat. Kukaan ei tiedä, kuinka nopeasti talous ja työllisyys elpyvät koronan jälkeen. Entiset haasteet eivät kuitenkaan katoa, ja erityisesti työeläkejärjestelmän ja sosiaaliturvan rahoituksellisen kestävyyden sekä hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi työllisyysasteen nostaminen on yhä välttämätöntä.
Liitosta on mahdollisuus saada monipuolista tukea, neuvontaa ja oikeudellista apua.
Ajankohtainen koronakriisi ja siitä selviytyminen vievät kuitenkin nyt kaiken huomion. Ihmisten huoli terveydestä ja toimeentulosta lisäävät henkistä kuormittavuutta. Jo nyt moni etätyötä tekevä kaipaa sosiaalista työyhteisöä. Puhumattakaan niistä, jotka jäävät työttömiksi. Ihmisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen merkitys työpaikoilla tulee korostumaan entisestään.
Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja.