Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot ovat muuttaneet suomalaisten arjen ja työn. Suuri osa työntekijöistä on siirtynyt tekemään etätöitä ilman kunnon suunnitelmia. Digiloikka tehtiin kylmiltään ilman vauhdinottoa. Olen tottunut tekemään työni toimistolla ja hoitanut kokoukset paikan päällä. Nyt koronavirus pakotti minutkin etätöihin.
Aluksi muutos tuntui jännittävältä. Teams- ja Skype-yhteydet ovat olleet kovassa käytössä. Alun takkuilun jälkeen olen saanut tekniset perusasiat hallintaan – ja ollut hyvin kiitollinen siitä tuesta ja avusta, jota olen esimieheltäni ja työtovereiltani käytännön ongelmiini saanut.
Erityisen tärkeää poikkeusoloissa on vaalia henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Mitä pitempään poikkeustilanne on jatkunut, sitä tärkeämmiksi olen havainnut oman työpaikan ja muiden yhteistyöfoorumeiden vakiintuneet toimintatavat ja pelisäännöt. Ne ovat nyt joutuneet koetukselle, ja ne ovat myös kehittyneet. Toimiva etätyö perustuu pohjimmiltaan samoihin käytäntöihin, joilla normaalioloissa sujuvoitetaan tekemistä, vähennetään kuormitusta ja pidetään huolta jaksamisesta. Erityisen tärkeää poikkeusoloissa on vaalia henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Meiltä vaaditaan nyt kärsivällisyyttä ja joustavuutta
Meiltä kaikilta vaaditaan nyt kekseliäisyyttä, kärsivällisyyttä ja joustavuutta, koska tekemisen tavat ja olosuhteet ovat nyt ihan muuta kuin fyysisillä työpaikoilla. Esimiehillä on toki edelleen tärkeä rooli arjen muokkaamisessa jaksamista tukevaksi. Avainasioita siinä ovat yhteydenpito, vuorovaikutus, välittäminen ja tarvittaessa ongelmiin puuttuminen.
Moni meistä on ehkä pitkäänkin fyysisesti erossa työyhteisöstään. Arkeen normaalisti kuuluvat vapaamuotoiset kohtaamiset ja ajatustenvaihdot puuttuvat. Etäkokoukset ovat tiiviitä ja asiapainotteisia, jolloin työn tekemiseen liittyvät ongelmat jäävät helposti huomiotta.
Nyt onkin tärkeää, että työyhteisössä järjestetään myös sellaisia etätapaamisia, joiden tarkoitus on vain vaihtaa kuulumisia, kannustaa, tukea ryhmähenkeä, osoittaa empatiaa ja välittämistä. Erittäin tärkeää on ottaa huomioon se, että meillä kaikilla ei ole kotona ihanteellisia olosuhteita etätyön tekoon ja että kaikkia töitä ei ole yhtä helppoa tehdä etänä.
Luottamus, johdonmukaisuus ja hyvä tiedonkulku ovat nyt kullan arvoisia voimavaroja.
Henkinen hyvinvointi on poikkeusoloissa monella tavalla koetuksella. Vakava, tarttuva tauti uhkaa nyt meitä kaikkia, eikä kukaan tiedä, mitä vielä on edessä ja miten kauan tätä kestää. Myös muu kuin työyhteisön arki ja sosiaaliset suhteet ovat vähintään häiriintyneet. On riskejä, rajoituksia, huolta ja vaikeuksia. Se vaikuttaa väistämättä myös työssä jaksamiseen.
Nyt jokaisen kannattaisi pitää kiinni niistä rutiineista, joita vielä on jäljellä ja joita on jo ehtinyt kehittyä poikkeustilanteen myötä. Esimiesten tehtävänä on ennen muuta huolehtia siitä, että työn arki sujuu kaikilla sekä olla helposti tavoitettavissa ja lähestyttävissä. Luottamus, johdonmukaisuus ja hyvä tiedonkulku ovat nyt kullan arvoisia voimavaroja.
Aika näyttää, palaammeko kriisin jälkeen tekemään töitä entiseen tapaan. Aivan varmaa on kuitenkin jo nyt se, että opimme näinä vaikeina aikoina paljon uutta sekä työn ehdoista että toimintakykyisen työyhteisön merkityksestä. Sen hyödyntämisen aika koittaa kyllä.
Erkki Auvinen
Kirjoittaja on STTK:n työelämäasiantuntija
***
Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille
Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn
Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen
Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta
Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa
Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?
Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?