Koronakriisi on paljastanut sosiaali- ja terveydenhuollon merkityksen ja samalla haavoittuvuuden.
Kehysriihessä on vahvistettava sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä pitkällä aikavälillä että akuuttiin kriisiin vastaamiseksi. Samalla kun yritystoimintaa tuetaan miljardien tukipaketeilla, on välttämätöntä tukea myös kaikkein kriittisintä yhteiskunnan toimintaa vahvasti.
Kuntien taloustilanne tulee tänä vuonna heikkenemään merkittävästi. Valtiovallan on kehysriihessä sitouduttava rakentamaan tehokas tukipaketti kuntien talouden vahvistamiseksi. Kuntien talous tarvitsee välittömästi yli miljardin tukipaketin, jotta koronaviruksen eturintaman toiminta voi jatkua mahdollisimman tehokkaana. Lisäksi on syytä varautua – kriisin jatkuessa – uusiin nopeisiin tukitoimiin tämän vuoden aikana. Sote-sektorin toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös palkkauksen kannalta.
Nopeasti vaikuttavien toimien lisäksi on vahvistettava myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän pidemmän aikavälin toimintakykyä. Jo ennen koronakriisiä oli nähtävissä sote-sektorin kestävyyttä heikentäviä trendejä.
Työvoiman riittävyys on uhattuna. Koulutettu sote-henkilöstö vaihtaa lisääntyvässä määrin alaa samalla kun ikääntymisen vuoksi työvoimatarve kasvaa kahta kautta. Ikääntyvä Suomi tarvitsee aiempaa enemmän sote-palveluita ja samalla myös alan työntekijöitä jää eläkkeelle. Koronakriisi tulee kärjistämään työvoimatilannetta. Pitkän aikavälin toimiin ja sote-alan vetovoiman palauttamiseen tulee siksi sisältyä myös palkkauksen parantaminen.
Kuntien rahoitusta tulee pysyvästi lisätä tulevalla kehyskaudella. Tämä tapahtuu parhaiten lisäämällä kuntien valtionosuuksia ja muuttamalla myös yhtiöverojen jako-osuuksia kuntien eduksi. Samalla on tärkeää kehittää kuntarakennetta isompien kokonaisuuksien suuntaan.
Tässä tilanteessa olisi myös järkevää palauttaa valtionosuusjärjestelmään osittain valtionapujen korvamerkinnät. Sosiaali- ja terveysmenoihin kohdennetut valtionavut loisivat edellytyksiä kehittää sote-sektoria nykyistä tehokkaammin ja pitkäjänteisemmin.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Tehyn ekonomisti Ralf Sund, p. 050 563 4841
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, p. 050 527 5085
SuPerin kehitysjohtaja Jussi Salo, p. 050 411 0169