Etätyötä on tähän asti tehty työpaikoilla vaihtelevasti. Joihinkin työtehtäviin etätyö sopii hyvin, joihinkin se ei sovellu lainkaan tai vain vähäisessä määrin.
Koronaepidemian vuoksi työ on monilla työpaikoilla siirtynyt tehtäväksi enimmäkseen kotona ja siten etätyön käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Työpaikoilla, joissa etätyö on tuttu ja käytetty työntekotapa, työn siirtyminen puhtaasti esimerkiksi kotona tehtäväksi ei aiheuta suurempia mullistuksia. Etätyön tekemiseen on jo luotu toimivat mekanismit ja työskentely sujuu suhteellisen hyvin.
Työpaikoilla, joissa etätyötä ei ole käytetty, on jouduttu uudenlaisen tilanteen eteen. Mitä niin työantajan kuin työntekijänkin etätyötä tehtäessä pitäisi ottaa huomioon?
Etätyö on normaalia työajaksi katsottavaa aikaa
Etätyö on normaalia työajaksi katsottavaa aikaa. Näin ollen työaikaa koskevaa sääntelyä sovelletaan samalla tavalla etätyöhön kuin kiinteässä toimipisteessä tehtävään työhön. Työsopimus määrittelee työntekijän työajan, joka tehdään myös etätyössä ollessa. Työntekijän tulee olla työantajansa tavoitettavissa ja työn tekemiseen käytettävissä sovittuna työaikana. Vastaavasti sovelletaan myös lepoaikamääräyksiä, joten päivittäiset, vuorokautiset ja viikoittaiset lepoajat tulee etätyössä turvata. Myös vuosilomaa kertyy samoin perustein kuin ennenkin.
Sen sijaan lainsäädäntö ei määrittele työajan seurannan tapaa.
Työaikalaissa on työaikakirjanpidosta säännös, jonka nojalla työnantaja on velvollinen pitämään kirjaa työntekijöidensä tekemistä työtunneista. Sen sijaan lainsäädäntö ei määrittele työajan seurannan tapaa. Työpaikoilla, joissa on etätyöhön soveltuva sähköinen tai mobiilikäyttöinen työajan seuranta, jatkuu työajan seuranta entiseen malliin, eli työntekijä kirjaa tekemänsä työajan järjestelmään. Jos työajan seurantaan ei ole käytettävissä edellä tarkoitettuja välineitä, työantajan on kuitenkin huolehdittava työajan seurannan toteuttamisesta. Tässä tilanteessa työpaikoilla kannattaa sopia siitä, miten työajan seurantaa tosiasiallisesti tehdään.
Työajan seurannalla huolehditaan siitä, että laissa määriteltyä enimmäistyöaikaa ei ylitetä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lisätyön ja ylityön teettäminen edellyttää työantajan aloitetta. Tämä koskee myös etänä tehtävää työtä. Työntekijä ei voi venyttää työpäiväänsä oma-aloitteisesti lisä- ja ylityön täyttymisen näkökulmasta. Jos työsuhteessa on sovittu liukuvasta työajasta, työntekijällä on oikeus tehdä työtä sitä koskevan sopimuksen mukaisesti myös ollessaan etätyössä.
Etätyö on työn tekemisen tapa siinä missä perinteinen työpaikallakin tehtävä työ.
Etätyö on työn tekemisen tapa siinä missä perinteinen työpaikallakin tehtävä työ. Etätyön luonteeseen kuuluu kuitenkin myös työntekijälle siirtynyt suurempi vastuu huolehtia esimerkiksi lepoaikojen pitämisestä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Kun etätyötä tehdään koronan oloissa varmasti vielä jonkin aikaa jopa pääsääntöisenä työn tekemisen tapana, on tärkeää muistaa pitää työpäivään kuuluvia taukoja sekä tehdä mahdollisuuksien mukaan selkeä ero työn ja muun ajan välille.
Inka Douglas
Kirjoittaja on STTK:n juristi.
***
Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn
Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa
Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen
Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta
Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille
Kesälomakausi lähestyy – saanko pitää vuosilomani?
Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?
Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?