SuPerin selvitys hoitajien työkuormasta: Työn kuormittavuus on lisääntynyt ja 75 % lähi- ja perushoitajista harkitsee alanvaihtoa
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistölleen tekemässä kyselyssä ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki 73 prosenttia vastaajista. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna aikaisempaan neljän vuoden takaiseen selvitykseen.
Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. SuPer selvitti jäsentensä työn kuormittavuutta sekä työssä viihtymistä maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin puhkeamista ja poikkeuslakien käyttöönottoa Suomessa.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin selvityksen perusteella keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut.
Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt
Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä.
Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin.
Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa
Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin.
Työoloja parantamalla voidaan vaikuttaa alan veto- ja pitovoimaan
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työpaikkojen ongelmat hoidon laadussa ja työntekijöiden kuormittumisessa vaikuttavat alan veto- ja pitovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.
– Vaikka selvityksen perusteella työ koetaan merkityksellisenä, jaksamisongelmat pakottavat työntekijät pohtimaan alanvaihtoa. Vain noin joka kolmas vastaaja uskoi, että pystyy työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Huolestuttavaa on, että myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Ongelmiin tulee puuttua välittömästi, sillä teoista riippuu, kuinka laadukas sosiaali-, terveydenhuolto- ja kasvatusala meillä tulevaisuudessa on, painottaa SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä.
Kysely lähetettiin 2.–15.3.2020 suomenkielisille varsinaisille jäsenille, joilla oli työsuhde voimassa sekä toimiva sähköpostiosoite. Yhteensä vastaanottajia oli 48 651. Vastauksia saatiin 8175 kappaletta ja vastausprosentti oli 17. Jäseniltä kysyttiin työn kuormittavuudesta, työssä viihtymisestä sekä työn laadusta. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %.
SuPerissa on 90 000 jäsentä, joka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä (lisätietoa selvityksestä), 050 341 6079
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085