Tänään julkaistu Nuorisobarometri antaa karun kuvan siitä, mitä nuoret ajattelevat työelämästä. Jopa kaksi kolmasosaa alle 30-vuotiaista kokee, että työelämä on niin kuormittavaa, että moni palaa ennenaikaisesti loppuun.
Tulos ei valitettavasti yllätä. STTK on tuonut esille työhyvinvoinnin ja työkyvyn merkitystä jo pidemmän aikaa. Yhteiskunnan ja työnantajien panostukset näihin ovat edelleen vajaat.
STTK:n kansalaiskyselyn (2019) mukaan lähes puolet (48 %) suomalaisista kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko kuormittavaksi. Kuormittavuutta aiheuttavat erityisesti työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat muun muassa huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute.
Työsuhteen määräaikaisuudet kuormittavat etenkin alle 35-vuotiaita
Siinä missä työn murros ja teknologian kehitys kuormittavat erityisesti yli 50-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuudet kuormittavat alle 35-vuotiaita. Epävarmuus toimeentulosta ja työn jatkuvuudesta vaikuttavat kokonaisvaltaisesti henkisen hyvinvoinnin ja luottamuksen heikkenemiseen. Samalla se myöhentää tai vähentää halukkuutta perheen perustamiseen.
Suomi kamppailee jo pitkään laskusuunnassa olevan syntyvyyden kanssa. Heikentyvällä huoltosuhteella on merkitystä erityisesti työeläkejärjestelmän ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Ratkaisut, joita teemme erityisesti nuorten työelämään liittyen, ovat erittäin merkityksellisiä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.
Koronaepidemian aiheuttama valtava ja äkillinen kasvu lomautettujen ja työttömien määrissä aiheuttavat useilla taloudellisen ahdingon lisääntymistä. Pelko ja epävarmuus työpaikan säilymisestä ja toimeentulosta kohdistuu myös nuoriin. Koronaepidemian vaikutukset työmarkkinoille eivät siis ainakaan vahvista nuorten uskoa työelämään.
Pidän erittäin tärkeänä yhteiskunnan kestävyyden ja jokaisen nuoren hyvinvoinnin turvaamiseksi sitä, että rakennamme kestävää työelämää, jossa panostetaan työhyvinvointiin ja työkykyyn, parannetaan työsuhdeturvaa ja varmistetaan työolosuhteiden turvallisuus.
Työelämän laatua ei ole järkeä unohtaa tai heikentää, sillä lisääntyvien sairauspoissaolojen, kasvavien mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden laskun maksavat pidemmällä aikavälillä nuoret ja Suomen tulevaisuuden työntekijät.
Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja
***
STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla