Kesälomakausi lähestyy poikkeusoloistamme huolimatta. Koronaepidemia on herättänyt monenlaisia työsuhteen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä, myös vuosilomien osalta.
Miten vuosilomien käy, saako niitä pitää laisinkaan?
Vuosilomaa koskeva lainsäädäntö on valmiuslaissa säänneltyjä erityistilanteita lukuun ottamatta ennallaan. Näin ollen vuosiloman ansaitsemiseen ja pitämiseen liittyvää sääntelyä ja työehtosopimusten määräyksiä sovelletaan koronaepidemian aikanakin.
Lomanmääräytymisvuodelta 1.4. 2019 – 31.3. 2020 ansaittu vuosiloma kohdistuu tulevalle lomakaudelle 2.5. – 30.9. 2020. Koska lomakausi on vasta tuloillaan, vuosilomaa ei voi määrätä pidettäväksi ennen toukokuun alkua. Vuosilomaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös lomautettuina oleviin. Lomautuksella voi kuitenkin olla vaikutusta vuosilomapäivien lukumäärään, sillä lomautusajasta luetaan lomaa kerryttäväksi ajaksi enintään 30 työpäivää kerrallaan. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos taas lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.
Työnantajalla on oikeus määrätä – tietyin reunaehdoin
Työantajalla on oikeus määrätä työntekijän vuosiloman ajankohdasta, mutta määräysvaltaa on lainsäädännöllä rajattu. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.
Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava kesälomakaudelle (2.5. – 30.9.). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.
Työnantajan yksipuolisen määräämistoimen sijaan loman ajankohdasta on mahdollista myös sopia yhdessä työntekijän kanssa. Lainsäädännössä on kuitenkin asetettu sopimiselle tietyt puitteet.
Vuosilomalain mukaan työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. 12 arkipäivää ylittävä lomanosa voidaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Lisäksi on mahdollista sopia vuosiloman sijoittamisesta jaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
Vuosilomaa koskevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan normaalisti. Niihin liittyvissä tulkintatilanteissa on hyvä olla yhteydessä omaan ammattiliittoon.
Vuosiloman peruuttaminen ja siirtäminen
Kun vuosiloma on vahvistettu, ei vuosiloman antamista voida enää perua tai sen ajankohtaa siirtää kummankaan osapuolen toimesta. Tämä koskee myös niitä tilanteita, joissa työntekijä on lomautettu, sillä vuosiloman antamista ja lomakautta koskevia säännöksiä sovelletaan myös lomautettuina oleviin työntekijöihin. Näin ollen kesäloma tulee antaa kesälomakautena. Loman siirtämisestä muuhun ajankohtaan voidaan edellä todetusta huolimatta sopia yhteisesti työntekijän ja työnantajan kanssa.
Valmiuslain nojalla säädetyt poikkeukset
Valtioneuvosto on antanut asetuksen väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa vuosilomalain säännöksiä. Asetusta sovelletaan työntekijään, virkamieheen ja viranhaltijaan julkisella ja yksityisellä sektorilla. Valtioneuvoston säätämät väliaikaiset poikkeukset koskevat terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa, pelastustointa, hätäkeskustoimintaa ja poliisia. Poikkeussääntelyn nojalla työnantaja voi keskeyttää edellä mainituilla aloilla työskentelevän työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa. Säädettyjen poikkeustoimenpiteiden käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta ja työntekijän terveyttä.
Inka Douglas
Kirjoittaja on STTK:n juristi.
***
Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille
Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn
Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen
Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?