Vastauksia palvelusetelin kritiikkiin

Ennen vappua julkaistu esitys 200 €:n palveluseteleistä on herättänyt varsinkin Twitterissä runsaasti keskustelua ja tuohtumusta. Koska kaikki kritiikki ja palaute otetaan avosylin vastaan, STTK:lla päätettiin kirjoittaa Q&A tyypillisimpiin kritiikkeihin.

Aiheen kiinnostavuutta on lisännyt opetusministeri Li Anderssonin vappupuheessaan mainitsema 100 euron elvytysseteli. Vaikka opetusministerin esitys eroaa STTK:n näkemyksistä, lienee paikallaan pieni julkinen kiitos hänelle.

Alle on kerätty sosiaalisen median kautta yleisimpiä kritiikkejä palveluseteliä kohtaan ja pyritty vastaamaan niihin. Selkeitä väärinkäsityksiä sisältäneet kritiikit on jätetty tällä erää pois.  Linkki alkuperäiseen palveluseteliblogiin on tässä,

Palveluseteli kohdistuu myös rikkaille

Palvelusetelin tarkoituksena on elvyttää palvelualojen työllisyys ja toiminta. Ei siis toimia köyhäinapuna tai pelkästään tuloeroja kaventavana toimena. Universalismin lisäksi kaikille jaettavaa seteliä voidaan perustella siten, että kulutusvaikutus kohdistuu tasaisemmin eri hintaluokkien ja tyylien palveluihin. Palveluseteli toimisi siten palvelualoja elvyttävänä keinona paremmin kuin esimerkiksi Business Finlandin vastikkeettomat avustukset, jotka ovat kohdistuneet heikosti.

Palveluseteli syrjäyttää sitä palveluiden kysyntää, joka toteutuisi muutenkin

Osittain kyllä, mutta vain vähän. Ylimääräinen ”raha” tai tässä tapauksessa palveluseteli aiheuttaa kysynnän kasvun, joka tällä kertaa ohjataan yksityisille palvelualoille. Varsinkin pieni- ja keskituloisilla palveluihin yhteensä käytetty raha tulee olemaan korkeampi, kuin mitä se ilman palveluseteliä olisi. Olisi siis epärealistista ajatella, että 200€:n palveluseteli vähentäisi 200€:llä muuta kulutusta.

Palvelusetelin käyttö kohdistuu myös niihin palveluyrityksiin, jotka eivät ole talousahdingossa

Osittain totta. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kohdistaa tukitoimia nimenomaan sellaisiin yrityksiin, jotka ovat konkurssikypsiä. Perinteinen luova tuho toimii palvelualoillakin. Palvelusetelin käytöstä voidaan sulkea ulos ne palvelut, jotka eivät ole kärsineet koronasta lainkaan, kuten verkkokaupat ja ruokakaupat.

Valtio voi tukea kulutusta veronkevennyksillä – palveluseteliä ei tarvita

Osittain totta. Palveluseteli on kuitenkin esimerkiksi veronalennusta tehokkaampi keino palvelualojen elvyttämiseen, koska se kohdistuu nimenomaan palvelualoihin. Vaikutus on näin toimien suurempi. Veronkevennyksenä annettu elvytys olisi haulikkoammuntaa.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

30.4.2025

ERTO: Henkilöstöalalle sopu – 5.5. uhanneet lakot peruutettu

Lue
30.4.2025

Yhteisymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuskorotuksista saavutettu – ”Tämä osoitti neuvottelujärjestelmän toimivuuden”

Lue
30.4.2025

Tehy, KT ja muut järjestöt: Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla

Lue
30.4.2025

Asbestityötä ja työsuojelun ammattipätevyyttä koskevan lainsäädännön muuttaminen, HE

Lue
29.4.2025

Jyty: Kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman irtisanominen on valitettava käänne

Lue
29.4.2025

Maksuton Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä koko kesän ajan 

Lue
28.4.2025

Tehy: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n  kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman – irtisanominen ei tullut yllätyksenä

Lue
28.4.2025

STTK: Nuorten työelämän epävarmuutta ei saa lisätä – vaikutukset mielenterveyteen ja perheellistymissuunnitelmiin merkittävät

Lue