Koronakriisin taloudellinen jälkihoito tulee olemaan mittavaa. Valtioneuvoston kanslia asetti huhtikuun puolivälissä exit- ja jälleenrakennustyöryhmän, jonka työtä täydentävät alatyöryhmät. Työmarkkinoiden alatyöryhmä, jossa STTK:kin on mukana, luovutti esityksensä eilen. Tavoitteena on mahdollistaa talouden elpyminen koronakriisin jälkeen.
Samaan aikaan on työskennellyt ympäristöministerin asettama erillinen Kestävä elvytys- työryhmä. Se luovutti viime viikolla ensimmäisen vaiheen ehdotuksensa. Työryhmän tehtävänantona oli talouden elpymisen rinnalla varmistaa, että ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen vastataan koronakriisistä huolimatta. Tämä on erittäin tärkeä tavoite.
Elvytystoimenpiteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia tarkasteltava
Hallitusohjelmaan on kirjattu hiilineutraalisuuden saavuttaminen 2035 mennessä. Sitä tukevat ohjelman monet politiikkalinjaukset, jotka ovat välttämättömiä toteuttaa. Työryhmän puheenjohtajina toimivat YM:n kansliapäällikkö Hannele Pokka ja Sitran johtaja Mari Pantsar korostivat, että hallitusohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä nopeuttamalla saavutetaan myös talouden elpymisen kannalta hyviä tuloksia. Puheenjohtajien mielestä kaikkia valtion elvytystoimenpiteiden osalta tulisikin tarkastella talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi myös elvytystoimenpiteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia erillisellä kriteeristöllä.
Onnistuessaan kriteeristö toisi ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia uudelle, kunnianhimoisemmalle, yhteiskuntaa uudistavalle tasolle. Kriteeristöä varmasti hiotaan vielä, mutta toivon mukaan sille annetaan merkittävä rooli kokonaiselvytyksessä. Suomella on kestävän elvytyksen keinoja harkitessaan mahdollisuus tarjota myös kansainväliselle yhteisölle esikuva sekä konkreettisia kokemuksia. Ennakkokiinnostusta on jo herännyt.
Suomella on kestävän elvytyksen keinoja harkitessaan mahdollisuus tarjota myös kansainväliselle yhteisölle esikuva sekä konkreettisia kokemuksia.
Kestävän elvytyksen työryhmän muut toimenpide-esitykset ovat valitettavasti jääneet epäselvemmälle juhlapuhetasolle ja samana päivänä julkaistun Vihriälän työryhmän esitysten varjoon. Tähän mennessä julkaistu ehdotus keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteisiin ja saimme lukea työryhmän työn tuloksista vain puheenjohtajien blogikirjoituksista sekä ympäristöministeriön tiedotteesta. Ilmeisesti työryhmän konkreettisten esitysten kärki on elvytyspanostusten suuntaamisessa energiamurroksen vauhdittamiseen, kuntien infraan, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä ilmastorahaston rakentamiseen. Näin tärkeässä asiassa olisi toivonut selkeämpää viestintää ja esitysten ansaitsemaa mediahuomiota.
On erittäin toivottavaa, että koronakriisin jälkeisessä elvytyksessä huomioidaan ilmastovaikutukset entistä kunnianhimoisemmin. Kriisin jälkeisessä taloustilanteessa on varmasti myös paljon mahdollisuuksia kansainväliseen vientiin mikäli investoidaan oikeanlaisiin innovaatioihin ja luodaan puitteita esimerkiksi uudistuvan energian käytön lisäämiseen, metsäteollisuuden infran uudistamiseen, kiertotalouteen, puhtaaseen teknologiaan sekä kehitetään kannusteita hiilineutraaleihin toimintatapoihin esimerkiksi veroratkaisuin.
Kohti oikeudenmukaista siirtymää
Seuraavaksi Kestävä elvytys-työryhmän tarkastelu siirtyy pidemmän aikavälin toimenpiteisiin, kuten EU-tason vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen. Lopullinen pitkän aikavälin ehdotus Kestävän elvytyksen työryhmältä tullee syyskuun loppuun mennessä.
Kriisistä ja kiireestä huolimatta on erittäin tärkeää rakentaa askelmerkkejä kohti oikeudenmukaista siirtymää, johon Suomi on sitoutunut sekä Euroopan unionin jäsenenä että osana YK:n ilmastotyötä. STTK edellyttää, että tässä työssä taataan työntekijöille oikeudenmukainen tulevaisuus ja työpaikoille luodaan kannusteita ja osaamista vastuullisiin ilmastotoimiin ryhtymiseksi. Palkansaajat on otettava mukaan niin työpaikoilla kuin päätöksenteossakin. Oman työnsä asiantuntijat usein keksivät oman alansa kannalta parhaita kestäviä ja tuottavia ratkaisuja. Kun työtekijät osallistetaan ratkaisujen löytämiseen, uusiin toimintatapoihin myös sitoudutaan.
Oman työnsä asiantuntijat usein keksivät oman alansa kannalta parhaita kestäviä ja tuottavia ratkaisuja.
Kestävän elvytyksen työryhmässä ei ole mukana palkansaajajärjestöjä, vaikka monet toimenpiteistä tulevat vaikuttamaan työpaikkoihin ja työntekijöihin. Kriisitilanteessa korostuu hallintomme siilomaisuus ja nytkin herää huoli, onko erillinen työryhmä jopa uhka tärkeiden ilmastotavoitteiden toteutumiselle ja jääkö se muun elvytyspuheen katveeseen. Mitä laajemmalla läpileikkaavuudella ilmastopolitiikkaa rakennetaan ja mitä aktiivisemmin siitä keskustellaan sidosryhmien kanssa, sitä paremmat edellytykset sillä on toteutua laajamittaisesti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Olen kuitenkin toiveikas, että tämän kriisin hoidossa nähdään talouden kovassa keskiössä leikkauspolitiikan lisäksi myös tulevaisuuden mahdollisuudet. Meidän pitää varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kehittyvä Suomi. Kestävän elvytyksen on jalkauduttava aidosti kaikkeen työhön, niin työpaikoilla kuin päätöksenteossakin.
Elena Gorschkow
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö
Lisätietoja STTK:n ilmastolinjauksista.