STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.
STTK lähetti kyselyn 5 007:lle pääluottamus- ja luottamusmiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Vastauksia tuli 1 506. Kysely tehtiin 7. – 15.5. 2020.
Koronan myötä työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työaikajärjestelmiä on muokattu erittäin nopeasti uusiksi. Osa palkansaajista on siirtynyt kokonaan tai osittain etätyöhön, osalle etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Työntekijöitä on lomautettu erittäin paljon.
– Tästä huolimatta työntekijöiden jaksaminen ja henkinen kuormitus sekä niiden vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä työelämään, sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen tuottavuuteen on jätetty lähes huomiotta. STTK on erittäin huolissaan näistä ongelmista. Jos työhyvinvointiin ei nyt kiinnitetä huomiota, seuraukset näkyvät aikanaan sairauspoissaolokustannusten, mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna, johtaja Katarina Murto arvioi.
Kyselyssä 63 prosenttia on sitä mieltä, että jaksamiseen tai henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat huolestuttavat henkilöstöä erittäin tai melko paljon. Puolta vastaajista (51 %) terveyteen tai työturvallisuuteen liittyvät asiat huolestuttavat erittäin tai melko paljon. 35 prosenttia on sitä mieltä, että toimeentulo huolestuttaa henkilöstöä erittäin tai melko paljon. 19 prosenttia on erittäin tai melko huolissaan työpaikan menettämisestä.
Yritysten taloudellisia ongelmia ei kukaan kiistä. Erilaiset yritystuet ovat tarpeen, jotta työpaikat säilyvät. Hieman tuntuu unohtuvan, että koronaepidemia vaikuttaa suoraan myös työntekijöiden toimeentuloon ja jaksamiseen.
– Työntekijöiden henkinen kuormittuminen on nostettava vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. STTK:n mielestä työnantajien ja yhteiskunnan vastuuta ja sitoutumista työntekijöiden työkyvyn edistämiseen ja työntekijöiden henkisen kuormituksen vähentämiseen on lisättävä. Tämä on erityisen tärkeää, kun toimenpiteitä koronasta selviytymiseksi valmistellaan. Työpaikat eivät toivu koronasta ilman hyvinvoivia ja työkykyisiä työntekijöitä, Murto painottaa.
Pysyviä muutoksia vaikea arvioida
Kyselyn perusteella henkilöstön edustajien usko tulevaisuuteen on ristiriitainen. Viidennes (22 %) arvioi, että työpaikan toimintaa tullaan supistamaan ja henkilöstöä vähennetään. Toisaalta joka kymmenes (9 %) on sitä mieltä, että toimintaa tullaan päin vastoin kasvattamaan ja henkilöstöä lisätään. Kolmannes (30 %) arvioi, että koronan jälkeen toiminta jatkuu ennallaan.
STTK:n mielestä koronan pysyviä vaikutuksia työelämään on vaikea arvioida.
– Osa kokee esimerkiksi etätyön myönteisesti, mutta moni on myös kokenut sen erittäin kuormittavaksi. Yli puolet vastaajista (55 %) silti uskoo, että työn tekemisen tavat muuttuvat jatkossa. Olisi tärkeää hyödyntää niitä myönteisiä kokemuksia, joita työn tekemisen tapoihin nyt liittyy, Katarina Murto sanoo.
Katso tästä STTK:n kyselyn vastaukset koronan koettelemisesta.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.