Raportissa ehdotetaan sopeutusta elvytyksen jälkeen ja ripustaudutaan lukuihin. Edelleen on epäselvää, kuinka paljon koronakriisin hoitamisessa valtio lopulta velkaantuu. Lisäksi luovat ratkaisut pienentäisivät sopeutustarvetta merkittävästi.
Hetemäen virkamiesryhmän raportti koronakriisin jälkihoito- ja jälleenrakennusvaiheista julkaistiin eilen. Raportissa perätään valmistautumista koronaepidemian toiseen aaltoon ja resilienssin vahvistamista.
Positiivista on sekin, että raportissa peräänkuulutetaan nuorten työllistymisen ja koulutuksen tukemista.
Raportissa jälkihoidolla tarkoitetaan elvytysvaihetta ja ehdotetaan merkittävää vihreää elvytystä, mikä on kannatettavaa. Positiivista on sekin, että raportissa peräänkuulutetaan nuorten työllistymisen ja koulutuksen tukemista. Nuoriin panostaminen on varmasti tarpeen, jotta ei pääse syntymään uutta mahdollisuutensa menettänyttä sukupolvea. Aiemmista kriiseistä on opittu, että kerran korkealle päästettyä työttömyyttä on erittäin hankalaa ja hidasta alentaa.
Jälleenrakennusvaihe onkin sopeutusvaihe
Raportissa nimetään elvytyksen jälkeinen vaihe jälleenrakennusvaiheeksi. Osuvampi nimi olisi ehkä ollut sopeutusvaihe tai kuten Vihriälän selvitysryhmä sen nimesi, ”kipupaketti”. Ainakin minulle jäi hieman epäselväksi, mikä tässä oli jälleenrakennusta, varsinkin kun elvytysinvestoinnit luettiin jälkihoidoksi.
Hiilineutraaliutta ei saavuteta muutaman vuoden vihreällä elvytyksellä. Kunnianhimoinen ekologinen jälleenrakennus on tarpeen, jos hiilineutraaliustavoitteeseen halutaan päästä vuonna 2035. Kuten BIOS-tutkimusyksikkö on osuvasti kirjoittanut, sopeutus sopii huonosti yhteen mittaluokaltaan valtavien ilmastotekojen kanssa.
Raportin sopeutusosiota voidaan pitää ongelmallisena monestakin syystä. Ensinnäkin siinä ripustaudutaan lukuihin, vaikka kriisin akuutista vaiheestakaan ei ole vielä selvitty tai toista aaltoa edes nähty. Jo nyt puhutaan seitsemän miljardin euron sopeutustarpeesta.
Edelleen on täysin epäselvää, kuinka paljon kriisin aikana velkaannutaan ja miten talous palautuu kriisin jälkeen. Näin ollen sopeutustarpeesta on hankala tehdä edes valistuneita arvauksia saati ripustautua tarkkoihin lukuihin.
Luovat ratkaisut loistavat poissaolollaan
Toiseksi raportissa tarjoillaan vähän mielikuvituksettomasti vain rakenneuudistuksia, veronkorotuksia ja leikkauksia sopeutusvaiheen lääkkeiksi. Ainakin minun on vaikea kuvitella mitään yhteiskunnallisesti ja ilmastollisesti kestävää tietä tukeutuen tähän perinteiseen keinovalikoimaan.
Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Luovia ratkaisuja ei raportissa silti esitetä.
Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Luovia ratkaisuja ei raportissa silti esitetä. Vähintään olisi ollut tervetullutta pohtia luovien ratkaisujen vaikutuksia sopeutustarpeeseen.
EU:n yhteiset toimet voivat pienentää sopeutustarvetta. Korot pysyvät matalina vielä aiemmin oletettua pidempään, mikä helpottaa valtionvelan hoitamista. Koronakriisissä kaikki maat velkaantuvat, joten Suomen valtionvelan riskipreemio tuskin kasvaa.
Oleellisimpana asiana keskuspankit ostavat merkittävän osan valtionvelasta, joten valtioiden velkaantuminen tapahtuu pääasiassa itselleen. Tämä pienentää sopeutustarvetta selvästi.
Lisäksi valtionvelkojen osittaista mitätöinti on ehdottanut mm. työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Keskuspankin haltuun päätyvän valtionvelan osittainen mitätöinti pienentäisi sopeutustarvetta erittäin paljon. Velkojen mitätöinti ei edellytä yhteisvastuun kasvattamista ja velkoja voidaan mitätöidä tasapuolisesti esimerkiksi 30 % BKT:stä kaikilta euroalueen jäsenmailta. Teknisiä toteutusvaihtoehtoja käsittelin aiemmin blogissani.
Sopeutustarpeen arviointi on ajankohtaista vasta elvytysvaiheen kääntyessä kohti loppua. Sitä ennen emme tiedä, kuinka iso lasku kriisin hoitamisesta tulee.
Sopeutustarpeen arviointi on ajankohtaista vasta elvytysvaiheen kääntyessä kohti loppua. Sitä ennen emme tiedä, kuinka iso lasku kriisin hoitamisesta tulee. Lisäksi luovat ratkaisut voivat pienentää sopeutustarvetta erittäin paljon tai parhaimmassa tapauksessa poistaa sen kokonaan.
Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti