Kevään koronakriisin sulkiessa työpaikat ja kokoushuoneet alkoi ennen näkemätön digiloikka, jolloin jo hankittu teknologia laitetiin palvelemaan työntekoa. Digitalisaatiosta tuli yht’äkkiä välttämätön osa työn tekemistä. Etätyö sai uuden ja joustavamman määrittelyn ilman erillisiä neuvotteluita.
Myös niillä työpaikoilla, joilla työtehtäviin ei yleensä kuulu paljonkaan teknologian kanssa työskentelyä, alkoi uusi aika. Esimerkkinä ravintoloiden take away palvelut, kulttuuriesitysten ja näyttelyiden webstriimaukset tai virtuaaliseen vappukonserttiin osallistuminen avattarineen. Jotkut terveydenhuollon ammattilaiset huomasivat olevansa viruksen leviämisen seurantatehtävissä tai jopa pilotoimassa uutta mobiiliseurannan sovellusta.
Entä nyt? Veikkaus on, että monet uudet teknologian käyttötavat jäävät pysyvästi työn osaksi. Esimerkiksi etätyö jää varmasti suosituksi osaksi normaalia työntekoa, jonka nyt myös johto hyväksyy helposti.
Hataralle pohjalle jää yhä digitaalisen työn aiheuttama muutostarve organisointiin ja johtamiseen sekä uusien taitojen edellyttämän osaamisen järjestämiseen. Etätyön yhdessä sovittuja sääntöjä on vielä liian harvalla työpaikalla, ja esimerkiksi etätyöhön tarvittavat vakuutukset ja/tai välineet saattavat olla rempallaan.
Kotitoimistoissa työn rajat ovat viime kuukausien intensiivisessä nettikokoustamisessa saattaneet hämärtyä liikaa ja joillakin työ on tunkeutunut liiaksi vapaa-aikaan lisäten työntekijän jaksamisongelmia. Tekoälysovellusten oikea tarve työpaikalla, applikaatioiden tietosuoja ja tietoturva ovat useimmille yhä hämärää maastoa. Lisäksi, työnantajan niin halutessa, teknologia on nyt mahdollistunut työnteon minuutin tarkan seurannan entistä tehokkaammin.
Teknologiasta ei koskaan saa tulla työpaikan isäntää. Tuottavuutta saadaan aikaan, kun teknologiaa käytetään työn tukena ja avustavana renkinä. Tämä ei ole itsestään selvää monellakaan työpaikalla, vaan joskus sorrutaan hyvin lyhytnäköisiin ratkaisuihin teknologia-hypen sokaisemina. Työntekijöille on annettava paikka keskustelussa työpaikan digimurroksen tuomien hyötyjen ja haittojen hallinnassa.
Euroopan työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat 23.6. sopimuksen digitalisaation pelisäännöistä työelämässä . Osapuolet haluavat korostaa yhteistyön merkitystä digiratkaisuissa, sillä tarkoitus on käyttää uutta teknologiaa organisaation toimivuuden ja työntekijöiden työn sujuvuuden edistämiseen.
Suomen työmarkkinaosapuolien edustajista koostuva ryhmä on jo aloittanut sopimuksen toimeenpanon valmistelun sen sisällön tutuksi tekemiseksi.
Leila Kurki, STTK:n asiantuntija, työelämä ja innovaatiot
Suomen palkansaajien edustaja EU digi-sopimuksen neuvotteluryhmässä.
***