Kesäkauden jälkeen olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen korona-ajassa. Nyt jos koskaan tarvitaan vastuullisuutta ja kärsivällisyyttä meiltä kaikilta. Tulevaisuus on kirjaimellisesti sinun käsissäsi.
Tautitapausten osalta rauhallisemman kesäkauden jälkeen kolkuttelee oven takana koronan toinen aalto. Ryöpsähtäessään toinen aalto tarkoittaisi jälleen lisää rajoitustoimia, sairastuneita, menehtyneitä, lomautuksia, konkursseja ja työttömyyttä.
Vastuullisesti ja yhdessä toimien vähennämme riskiä ja turvaamme tulevaisuuttamme. Tällä hetkellä suuri osa Suomessa todetuista koronatapauksista on tuontitavaraa, joten suositukset matkustusrajoituksista kannattaa ottaa vakavasti. Ulkomaanreissuille ehtii aikanaan myöhemmin, nyt kannattaa keskittyä turvatoimet huomioivaan kotimaanmatkailuun.
Tautitilanne saattaa myös muuttua nopeastikin. Maa, johon matkustat, voi vaihtua korkean riskin kohteeksi reissusi aikana. Karanteenien ja koronatuliaisten välttämiseksi otetaan varman päälle, kivoja kotimaan kohteita kyllä riittää vapaapäivien iloksi.
Testeihin on päästävä matalalla kynnyksellä, mutta perheet, päiväkodit, koulut ja työpaikat eivät voi odotella tuloksia päiväkausia.
Osana koronan toisen aallon torjuntaa testaustoiminta on saatava sujuvaksi koko maassa. Testeihin on päästävä matalalla kynnyksellä, mutta perheet, päiväkodit, koulut ja työpaikat eivät voi odotella tuloksia päiväkausia. Kohtuullinen aikahaarukka on testiin pääsy vuorokauden sisällä yhteydenotosta palvelujärjestelmään, tulokset pitää saada käyttöön vuorokauden sisällä näytteenotosta. Työntekijät ja lasten vanhemmat eivät voi jokaisen nuhaoireen tai lievän kurkkukivun jälkeen odotella jopa viikkoa kotona, ennen kuin varma tieto koronatestin tuloksista on saatu. Testauskapasiteettia tulee lisätä, mikäli mahdollista toimintatapoja nopeuttaa – laadusta tinkimättä – ja tarvittaessa ottaa myös työterveyshuolto ja yksityinen sektori mukaan tekemään testauksia.
Voisiko tässä yksityinen sektori tulla hieman vastaan, laskea hintojaan ja omaa katettaan, jolloin lisääntyvät volyymit kuitenkin toisivat jopa paremman kokonaistuoton?
Yksityiset toimijat voisivat myös miettiä hinnoitteluaan: yksityisellä koronatesti maksaa noin 200 euroa, julkisella puolella kustannus veronmaksajalle on huomattavasti vähemmän – ja potilaalle testi on maksuton. Voisiko tässä yksityinen sektori tulla hieman vastaan, laskea hintojaan ja omaa katettaan, jolloin lisääntyvät volyymit kuitenkin toisivat jopa paremman kokonaistuoton?
Maskien hyödyistä on esiintynyt erilaisia näkemyksiä, osin ristiriitaistakin tutkimustietoa. Useimmat asiantuntijat alkavat kallistua näkemykseen, että ainakin ruuhkaisissa liikennevälineissä ja sisätiloissa maskien käyttämisestä on hyötyä. Näin varsinkin muille paikallaolijoille, mutta myös maskin käyttäjälle itselleen.
Muita turvatoimia, kuten turvavälejä, ahkeraa käsien pesua sekä yskimistä ja aivastamista kyynärvarren hihaan ei pidä unohtaa maskia käytettäessäkään. Maski puetaan ja riisutaan puhtain käsin, sitä ei hypistellä käytön aikana ja käytetty maski laitetaan heti roskiin.
STTK suosittaa, että työnantaja hankkisi työntekijöilleen myös mahdolliset työmatkan aikana tarvittavat maskit.
Työnantaja vastaa työssä tarvittavien suojavälineiden hankinnasta ja kustannuksista. Jatkuvassa käytössä maskia tulee vaihtaa viimeistään parin tunnin välein. STTK suosittaa, että työnantaja hankkisi työntekijöilleen myös mahdolliset työmatkan aikana tarvittavat maskit. Jotkut vastuulliset työnantajat ovat näin jo ehtineet toimiakin ja näyttävät samalla hyvää esimerkkiä muille.
Verohallinto kiirehti kiitettävästi toteamaan, ettei työnantajan hankkimista maskeista muodostu työntekijälle verotettavaa tuloa. Korona-aikana kertakäyttöisen kasvomaskin hinta on vähittäiskaupassa asettunut euron tietämille, joten ohjeiden mukainen maskin käyttö aiheuttaa kuukausitasolla melko suuret kustannukset. Maskien tuotantokustannukset ovat myyntihinnasta vain murto-osa. Kustannukset eivät kuitenkaan saisi rajoittaa maskien käyttöä, kun sillä voidaan vähentää koronan toisen aallon riskiä ja aallon suuruutta.
Vastuullisuutta, harkintaa ja asioiden priorisointia tarvitaan nyt meiltä kaikilta, jotta korona-ajasta päästään eteenpäin mahdollisimman vähin vaurioin.
Riitta Työläjärvi
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija.