SAK, Akava, STTK ja FA vetoavat: Malttia asuntolainojen sääntelyyn – lainansaannin ehtojen tiukentaminen iskisi erityisesti nuoriin

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat yhdessä Finanssiala ry:n (FA) kanssa Sanna Marinin hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemia aiheuttaman talouskriisin johdosta. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten ensiasunnon hankintaa. Järjestöt ovat toimittaneet aiheesta yhteisen kannanoton hallitukselle.

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen on puututtava ennaltaehkäisevin toimin. Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee. Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua. Ylivelkaantumaan houkuttelevista pikaluotoista ja niistä syntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä on erityisen paljon haittaa elämän taitekohdissa oleville ihmisille. Esimerkiksi nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden hallintaa ja aloittelevat itsenäistä elämää.

Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua.

Lokakuussa 2019 mietintönsä luovuttaneen Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmän esitysten peruslinja on monelta osin kannatettava. Esityksiä on kuitenkin syytä arvioida uudelleen niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Esimerkiksi pankkien asiakkailleen myöntämät erilaiset lainanhoitohelpotukset ovat vähentäneet kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä.

On tärkeää, että kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat jatkossakin hyödyntää erilaisia joustomahdollisuuksia lainanhoidossaan ja että sääntely ei aseta sellaisia rajoitteita, jotka kriisioloissa estävät pankkeja tulemasta asiakkaitaan vastaan.

On myös otettava huomioon talouskriisin vaikutukset asuntomarkkinoihin sekä talouden jälleenrakentamisen asettamat vaatimukset työvoiman liikkuvuudelle. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.

Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa.

Jos uusia makrovakausvälineitä otetaan käyttöön, ne tulisi kohdistaa taloyhtiölainoihin sekä pikavippeihin. Niiden molempien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Asuntolainojen määrän kasvu on sen sijaan pysynyt jo pidempään maltillisena.

VM:n työryhmän ehdottamaan tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy suuria herkkyyksiä. Velkakatto voi olla toimiva osa kokonaisuutta, mutta ennen sen asettamista makrovakausvälineiden kokonaisvaikutuksista on saatava kattavampi ja selkeämpi kuva. Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista.

Kun luotonantajilla on kattavat ja ajantasaiset tiedot luotonhakijan veloista, voidaan paremmin ehkäistä ylivelkaantumista. Tämän takia positiivisen luottotietorekisterin nopea perustaminen on välttämätöntä. Pikaluottofirmojen valvonta on syytä siirtää keskitetysti Finanssivalvonnalle, jota niin ikään tulee tältä osin riittävästi resursoida. Velkaneuvonnan sekä valvontaviranomaisten ja tuomioistuimien resursseja on myös tärkeä vahvistaa oikeusministeriön hallinnonalalla.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista. Onkin tärkeää, että hallitus on päättänyt keskittää talousosaamisen koordinoinnin Suomen Pankille ja antanut sille tehtäväksi laatia myös kansallisen talousosaamissuunnitelman.

Yhteyshenkilöt

SAK
johtaja Hannu Jouhki
puh. 040 669 0519

Akava
yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski
puh. 040 742 6082

STTK
johtaja Taina Vallander
puh. 040 1841 464

Finanssiala ry
viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula
puh. 040 652 9118

Ajankohtaista

19.2.2025

Järjestöjen kannanotto: Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Lue
19.2.2025

Eettinen kuormitus kasvaa resurssien vähetessä

Lue
18.2.2025

Uudistukset ajoivat nuorten työpajatoiminnan kriisiin – Jytyn Voima: ”Päätöksissä on unohdettu nuoret”

Lue
18.2.2025

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta, HE 198/2024 vp

Lue
17.2.2025

Miten pidennämme työuria? Tutkijaseminaari 27.2.

Lue
17.2.2025

Kestävä asuminen alkaa meistä kaikista

Lue
14.2.2025

Pro ilmoitti uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
14.2.2025

Maa on jäässä tai kärsä kipeä

Lue