Koronan aiheuttamien taloushaasteiden vuoksi työmarkkinoita koskeva ilmapiiri on lyhyessä ajassa kärjistynyt.
Vaikka ajat ovat erittäin vaikeat ja tulevaisuus sumuinen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toivoo yhteistyön ja luottamuksen palautumista. Palola osallistui tänään paneelikeskusteluun TYÖ2030-ohjelman webinaarissa.
– Ilman niitä asioista ei sovita – tai sovitaan riitelemällä ja aina jotain osapuolta nöyryyttämällä. Kuitenkin työelämässä pitää katsoa tulevaisuuteen ja tiedostaa, että tämänkin kriisiajan jälkeen on rakennettava ja uudistettava työelämää. Työn murros, digitalisaatio ja hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttävät sitä.
Vaikka Suomi on kansainvälisissä vertailuissa usein luokiteltu luottamuksen kärkimaihin, STTK:n toteuttama Henkilöstön edustaja -barometri kertoo, että työpaikoilla luottamuksen ja yhteistoiminnan kehittämisessä on vielä paljon työsarkaa.
– Luottamus ei synny juhlapuheissa. Se syntyy yhdessä tekemällä ja onnistumisten kautta. Luottamuksen saaminen vie aikaa ja vaatii työtä. Sen voi menettää nopeasti, mutta sen takaisin saaminen kestää. Myöskään paikallinen sopiminen ei etene ilman toimivaa yhteistoimintaa työpaikoilla.
Palolan mielestä TYÖ2030 on hyvä esimerkki siitä, miten monitahoisella yhteistyöllä autetaan yrityksiä ja työelämän lähellä olevia organisaatioita onnistumaan.
– Ohjelma syntyi työmarkkinajärjestöjen aloitteesta ja järjestöt ovat keskeisessä roolissa sen toteuttamisessa. Ohjelma ei ainoastaan auta yrityksiä menestymään ja työntekijöitä voimaan paremmin, myös tukemaan vahvempaa työllisyysastetta. Ohjelman toimialahankkeissa korostuvat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen. STTK toivoo ohjelmalle jatkoa.
Kehitys ei pysähdy, osaamisen merkitys korostuu
Digitalisaatio ja jatkuva teknologinen kehitys muuttavat työelämää koko ajan. Muutoksessa ja työn murroksessa osaamisen merkitys korostuu.
– Tämä kehitys luo mahdollisuuksia, mutta toki myös uhkia. Osaamisvaje haastaa tarvetta työurien pidentämiseen. Digitalisaation myötä vahvistuneet työn uudet muodot kuten alustatalous siirtää vastuuta aiempaa enemmän yksittäiselle työntekijälle. Jatkuva teknologinen kehitys myös uuvuttaa ja luo paineita, Antti Palola huomauttaa.
Robotit ja tekoäly ovat hyviä työntekijöiden apulaisia.
– Pomoiksi niitä ei kuitenkaan saa päästää.