Vuoden 2021 budjettiriihi on paljon vartijana, kun hallitus tekee 14.9. alkavassa riihessään päätöksiä mm. kuntien sekä voittoa tavoittelemattomien kolmannen sektorin järjestöjen perus- ja hyvinvointipalveluihin suunnatuista tukieuroista. Jos ennakkotiedot budjettileikkauksen kohdennuksista toteutuvat, esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöt menettäisivät 127 miljoonaa eli kolmanneksen nykyisestä 380 miljoonan rahoituksesta.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki lataa riiheen suuria odotuksia. Kuntien talous on ajautumassa hänen mukaansa kuilun reunalle, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin. Heikentyvästä kuntataloudesta kärsivät ensimmäisenä kuntapalveluja koronan keskellä tarvitsevat kansalaiset ja lomautus- ja irtisanomisuhkien alla oleva henkilöstö.
”Pelkästään kuntatalouteen tarvittaisiin tehtyjen laskelmien mukaan noin 1,7 miljardia lisää euroja, jotta palveluvelvoitteista olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä. Koronakriisi vaikuttaa kuntatalouteen erityisesti kunnallis- ja yhteisöverojen vähenemisen sekä maksutulojen pienenemisen kautta.”
Pihlajamäki muistuttaa, että voittoa tavoittelemattomat järjestöt ovat myös ahdingossa. Ne ovat olleet veikkausvoittovarojen suuria saajia. Ennakkotietojen mukaan budjettileikkaukset ovat heikentämässä toteutuessaan järjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävällä tavalla.
”Koronan seurannaisvaikutukset ja pelikoneiden vähentyminen ovat iskeneet rahapelien tuottoihin ja kysymys siitä, miten valtio kompensoi Veikkauksen tulomenetyksiä on suuri kysymysmerkki.
”Kaikkiaan rahapelitoiminnan tuotot olivat viime vuonna 1,014 miljardia euroa. Siitä kulttuurin ja taiteen osuus on ollut toiseksi suurin 258 miljoonaa euroa ja mm. nuorisotyön 54 miljoonaa.
”Esimerkiksi nuorisotyön rahoitusvajeesta on puhuttu viime aikoina huolestunein äänensävyin ja aivan aiheesta. Erityisen tärkeää on pitää mielessä, että kuntien ostopalveluina myös voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toiminta on edistänyt heikommassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten toimintakykyä ja siten ennakoivalla toiminnalla on myös säästetty yhteiskunnan varoja. ”
Pihlajamäki korostaa, että niin kunnilla, järjestöillä kuin kirkolla on ollut merkittävä asema varmistaa, ja toivottavasti on edelleen, että hyvinvointiyhteiskuntamme pystyy vastaamaan erilaisten väestöryhmien tarpeisiin. ”Tällaisista sektoreista esimerkkinä vaikkapa vanhus-, vammais-, nuoriso-, lapsi- sekä mielenterveyspalvelut.”
Työllisyystoimet kärjessä
Jyty pitää budjettiriihen päätöslistalla työllisyysasteen nostamista tärkeänä keinona vahvistettaessa julkista taloutta ja pyrittäessä välttämään julkisten palvelujen leikkauksia.
”Yksi keskeinen ratkaisua vaativa asia riihessä on paljon keskustelua aiheuttanut kysymys eläkeputken poistamisesta. On itsestään selvää, että pitkän työuran tehneiden toimeentulo on turvattava, jos eläkeputken poistamiseen budjettiriihessä päädytään. Monet pitkäaikaistyöttömistä ovat jo ikääntyneitä ja heistä suuri osa on jo nyt ns. työttömyysturvan lisäpäivillä. Heidän työllistymisensä on ollut pitkään hyvin kivinen, lähes mahdoton tie, samaan aikaan, kun eläkkeelle pääsyyn on vielä useita vuosia.”
Jytyn puheenjohtajan katsoo, ettei budjettiriihessä tule tehdä päätöstä työttömyysturvan lisäpäivien poistosta. ”Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseksi on löydettävä toimenpiteitä, joilla tuetaan työurien pidentämistä. Tällöin tärkeää on nimenomaan mm. työpaikkakohtaisesti hakea keinoja ikääntyvien työssäjaksamisen ja työkyvyn edistämiseksi.”
Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.