STTK:n edustajiston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäen puhe edustajiston kokouksessa 14.9.2020.
Koronakeväänä toukokuussa 2020 lähes joka kymmenes suomalainen oli työtön tai lomautettu. Siitä huolimatta työllisyysasteen nostaminen ja yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen työllistymistä tukevaksi on edelleen maan hallituksen keskeinen tavoite.
Tavoite on yhteinen. Haaste on kova, ja siihen pääsemme vain yhteistyöllä. Työllisyysasteen nostamiseksi myös keskusjärjestöillä on tärkeä rooli. Työelämän asiantuntijuus on vahvasti palkansaajaliikkeessä.
Joustavampi työelämä, jossa osatyökykyisten ja ikääntyvien työllisyysaste nousee, on tavoite, jonka saavuttamiseksi ammattiyhdistysliikkeeltä löytyy käytännön näkökulmaa. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ratkovat näitä kysymyksiä päivittäin. Olennainen asia on esimerkiksi työntekijän mahdollisuus joustavasti lyhentää työaikaansa työkyvyn ja jaksamisen turvaamiseksi.
Koronan myötä nuorten heikko työmarkkina-asema on jälleen tullut näkyväksi.
Koronan myötä nuorten heikko työmarkkina-asema on jälleen tullut näkyväksi. Lomautetuiksi päätyivät etenkin palvelualojen nuoret naiset. Sosiaaliturvaa uudistettaessa ei voi liikaa korostaa erilaisten perhetilanteiden tunnistamista. Yksinhuoltajuus tarkoittaa edelleen 2020-luvulla köyhyysriskiä ja heikkoa työmarkkina-asemaa.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa ammattiyhdistysliikettä haastetaan muuttumaan. Työnantajajoukkue ja yrittäjät tarjoavat paikallisen sopimisen lisäämistä ja joustavoittamista vastaukseksi lähes kaikkiin työelämän ongelmiin.
Väitettä joustamattomista työmarkkinoista ei tarvitse perustella. Sen voi keskustelussa esittää totena väittämänä, vaikka esimerkiksi juuri paikallisen sopimisen osalta jo nykyiset työehtosopimukset pitävät sisällään käyttämättömiä mahdollisuuksia. Merkittävä syy siihen, että mahdollisuuksia ei hyödynnetä, on pienempien työnantajien heikko sopimus- ja työelämän lainsäädännön osaaminen. Myös suuremmat työnantajat – myös julkisen sektorin työnantajat – voisivat nykyisten työehtosopimusten pohjalta hyödyntää paikallista sopimista nykyistä enemmän.
Paikallista sopimista ei ole ilman riittävän tasavertaisia neuvottelijoita
Palloa voi heittää etenkin yrittäjäjoukkueelle, jonka toivoisin vahvistavan rooliaan esimerkiksi kouluttajana työehtosopimusten ja työelämän lainsäädännön osalta. Uskomus joustamattomista työmarkkinoista voisi muuttua. Sopiminen edellyttää molempien osapuolien osaamista. Siksi paikallista sopimista ei ole ilman riittävän tasavertaisia neuvottelijoita. Luottamusmiesjärjestelmä mahdollistaa neuvottelemisen ja sopimisen.
Sopiminen edellyttää molempien osapuolien osaamista. Siksi paikallista sopimista ei ole ilman riittävän tasavertaisia neuvottelijoita.
Koronakeväänä työelämän keskusjärjestöt osoittivat joustavuutta ja yhteistyökykyä sorvaamalla nopealla aikataululla kriisipaketin, jonka esittivät maan hallitukselle. Esitys piti sisällään keinoja, joilla alennettiin työllistämisen kustannuksia, joustavoitettiin työlainsäädäntöä ja parannetaan työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa. Tiukassa tilanteessa pelastettiin työtä ja työpaikkoja.
Tiukassa tilanteessa pelastettiin työtä ja työpaikkoja.
Edelleen elämme epävarmuudessa. Yritysten lisäksi kuntien talousnäkymät ovat epävarmat. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Maan hallitus joutuu etsimään tasapainoa talouden ja terveysturvallisuuden haasteiden välillä.
Kriisin keskellä olemme oppineet paljon uutta. Keväällä osa työntekijöistä siirtyi nopeasti etätyöhön. Läppärit, kuulokkeet ja kokousmikrofonit loppuivat kaupoista, kun työnantajat varustivat etätyöpisteitä. Kodeissa lapset kävivät etäkoulua samalla, kun vanhemmat totuttelivat Teams-kokouksiin. Ajan käyttö tehostui. Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyi. Maailma ympärillä kutistui omaan perhepiiriin.
Suuri osa työntekijöistä jatkoi työtään työpaikoilla. Maailma jakautui heihin, jotka pystyivät suojautumaan rajoittamalla kontaktinsa ja heihin, joiden työ edellytti ihmisten hoitamista, palvelemista ja kaikenlaisen tuotannon pyörittämistä. Huoli omasta ja läheisten terveydestä kuormitti työntekijöitä etenkin terveydenhuollossa, opetustyössä ja monissa palvelualojen työtehtävissä. Nyt tiedämme enemmän suojautumisesta ja vähitellen elämä sujuu paremmin muuttuneissa olosuhteissa.
Maailma jakautui heihin, jotka pystyivät suojautumaan rajoittamalla kontaktinsa ja heihin, joiden työ edellytti ihmisten hoitamista, palvelemista ja kaikenlaisen tuotannon pyörittämistä.
Muuttuneessa maailmassa jatkamme reilun ja turvallisen työelämän rakentamista.
Kirsi Lehtimäki
STTK:n edustajiston puheenjohtaja