Puheenjohtaja Antti Palolan työmarkkinakatsaus STTK:n edustajistolle 14.9.2020.
Hyvät STTK:n edustajiston jäsenet,
korona siirsi edustajiston kokouksen keväästä syksyyn. Ajatus keväällä oli, että syksyllä voisimme kohdata kasvokkain. Tapaamme edelleen etäyhteyksien avulla eikä kukaan pysty tälläkään hetkellä arvioimaan, saati tietämään, milloin voimme taas oikeasti tavata.
Vaikka korona pitää otteessaan, hyvääkin kuuluu. Suomessa tautiluvut ovat maltilliset muihin maihin verrattuna. Kevään synkistä ennusteista on kuljettu kohti myönteisempiä näkymiä ja meillä Suomessa on kaikki mahdollisuudet pitää korona kurissa. Mitä paremmin tässä onnistumme, sitä parempi terveyden, talouden ja työn näkökulmasta.
Erityisen kiitoksen haluan antaa kaikille eri tehtävissä toimiville, jotka kriisin aikana olette huolehtineet meistä muista, monet myös oman terveytensä ja turvallisuutensa päivittäin työssään vaarantaen
Suomen hyvä tilanne on monen eri tekijän yhteistulos. Viranomaisten, poliitikkojen, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten – ja ennen kaikkea kaikkien vastuullisten suomalaisten yhteisillä ponnisteluilla olemme onnistuneet torjumaan vakavimmat koronauhat. Jokainen sairastuminen saati kuolema on vakava ja surullinen asia, mutta pandemian oloissa täydellistä suoritusta ei voi tehdä. Erityisen kiitoksen haluan antaa kaikille eri tehtävissä toimiville, jotka kriisin aikana olette huolehtineet meistä muista, monet myös oman terveytensä ja turvallisuutensa päivittäin työssään vaarantaen. Ilman niin monen työpanosta Suomi ja suomalaiset eivät olisi turvassa, heitä ei hoidettaisi, he eivät voisi elää normaalia arkea, päästä töihin, käydä koulua, viedä lapsia päivähoitoon tai käydä kaupassa. Suomi pyörii, kiitos sen pyörittäjille joka päivä.
Terveys, talous ja työllisyys. Näiden kolmen teeman ympärillä pyörii yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu ja päätöksenteko korona-aikana. Näkymä Suomi-laivan komentosillalta on kuitenkin edelleen hyvin rajoitettu, suorastaan sumea.
Kun vielä keväällä kaikki korostivat, että nyt on mentävä terveys edellä, tällä hetkellä moni ei terveydestä enää puhu vaan ainoastaan siitä, miten talous saadaan pyörimään ja luotua uusia työpaikkoja.
Hallituksen viime viikon päätös matkustusrajoitusten lieventämisestä oli odotettu ja ymmärrettävä – ainakin mitä tulee työhön liittyvään matkustamiseen ja Lapin matkailuun. Lisääntyvän matkustamisen myötä tartunnat todennäköisesti lisääntyvät. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että jo nyt riittämätön hoitohenkilöstön määrä turvataan.
Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että jo nyt riittämätön hoitohenkilöstön määrä turvataan.
Siteeraan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka aivan koronapandemian alkuhetkillä totesi, että terveet ihmiset hoitavat aikanaan talouden kuntoon. Olen samaa mieltä.
Työmarkkinoilla takana on pitkä ja vaikea työmarkkinakierros, jonka voi tiivistää siten, että palkankorotukset ovat kohtuulliset ja kiky-tunneista päästiin eroon. Koronan aiheuttamat talous- ja työllisyysuutiset ovat kuitenkin erittäin nopeasti luoneet paineita tehdä päätöksiä, jotka tavalla tai toisella liittyvät työehtojen ja työntekijöiden turvan heikentämiseen.
Monet ehdotukset sisältävät enemmän ideologisia kuin talouden ja työllisyyden turvaamiseksi tarvittavia välttämättömiä vaihtoehtoja. Elinkeinoelämän ja sitä lähellä olevien kellokkaiden taholta satelee ideoita, joita ehdotetaan tehtäväksi koronan takia, mutta jotka tosiasiassa ovat työnantajien pitkäaikaisia haaveiluja sopimusyhteiskunnan, nykyisen työmarkkinajärjestelmän ja yleissitovuuden nakertamiseksi sekä rajattoman paikallisen sopimisen lisäämiseksi työntekijöiden turvaa kaventaen.
Yritysten ja palkansaajien ahdinkoa on helpotettu äkillisesti vaikeutuneissa olosuhteissa
Keskusjärjestöt neuvottelivat koronakriisin alkaessa erittäin nopeasti kaksi ”pakettia”, joilla yritysten ja palkansaajien ahdinkoa on helpotettu äkillisesti vaikeutuneissa olosuhteissa. Kesän ja alkusyksyn ajan hallitus on valmistautunut budjettiriiheen, josta uskon tultavan ulos uusilla päätöksillä talouden ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kukaan ei saa riihestä kaikkea, eivätkä kaikki toimet varmasti ole hyviä kaikille.
Nuori tarvitsee työnsä siinä missä keski-ikäinen ja ikääntyväkin.
Korona ei ole kadonnut maailmasta eikä Suomesta, mutta sen varjolla ei pidä eikä saa tehdä päätöksiä, jotka ainoastaan kurjistavat palkansaajia ja heidän perheitään. Otan tässä vain yhden esimerkin; paljon puhutun työttömyyseläkeputken lopettamisen. Kysyn, montako työpaikkaa työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen toisi? Vastaan: ei yhtään. Sen sijaan ikääntyvän työttömän tai työttömyysuhan alla olevan ihmisen elämä vaikeutuisi, kun turvan taso heikkenisi ja ikärasismi estää työllistymästä uudelleen. Tätä STTK ei voi kannattaa – kuten emme sitäkään, että eri ikäiset laitettaisiin työmarkkinoilla epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi luomalla ikään perustuvia irtisanomisjärjestelyitä.
Nuori tarvitsee työnsä siinä missä keski-ikäinen ja ikääntyväkin. Suomi hyvinvointivaltiona tarvitsee kaikkien työpanoksen ja pidemmät työurat.
Koen, että ammattiyhdistysliikkeellä ei tällä hetkellä ole luotettavaa neuvottelukumppania työnantajapuolella. Tässäkin tulehtuneessa tilanteessa kannattaisi muistaa, että sopimisen tie on aina parempi kuin sotimisen tie. Luottamusta koetellaan.
Selkein esimerkki on EK:n kesällä tekemä nopea linjanmuutos, kun he esittävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille. Takki kääntyi EK:ssa nopeasti, kun oppositiosta esitettiin ansiosidonnaisen laajentamista kaikille. Kaunis ajatus verhottiin oikeudenmukaisuuden kaapuun tietäen, että tähän tarvittaisiin hurjasti lisää rahaa.
Oikeudenmukaisuus argumenttina ei päde, jos se toteutuisi muiden turvaa heikentämällä.
Toinen esimerkki on EK:n muutama viikko sitten tekemä linjanmuutos paikallisen sopimisen pelisäännöissä. Se kannattaa nyt aikaisemmasta poiketen paikallista sopimista, joka ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset sekä luottamusmiesjärjestelmän. Tätä me emme voi hyväksyä.
Päätös Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on entisestään kuumentanut yhteiskunnallista- ja työmarkkinailmapiiriä. Sanalla lyödään, puolin ja toisin. – Tämäkin kuvastaa kasvavaa epäluottamusta toimijoiden välillä. Ei kukaan väitä, etteikö Suomen työllisyystilanne ole huolestuttava. Kyllä on, mutta sen varjolla ei pidä esimerkiksi väittää, etteikö yrityskenttää ole kuultu vaihtuvissa hallituksissa, etteikö toimintaympäristöä olisi sopeutettu kilpailijamaita silmällä pitäen tai verotusta uudistettu siten, että Suomi on hyvä maa elää, investoida ja luoda työpaikkoja. UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemiseen liittyvät päätökset tehtiin, koska sanomalehtipaperin kysyntä on laskenut ja koronan myötä kysyntä aleni edelleen jyrkästi. – Tiivistäen huono bisnes. Paperia ei tarvita, kun digitaalinen maailma etenee. – Mutta väitteet siitä, että tehdas olisi suljettu ankaran verotuksen, muutoin epäsuotuisan toimintaympäristön tai liian kovien palkkojen takia ovat hölynpölyä.
Globaalien pörssiyhtiöiden on aina oltava menestyviä yhtä aikaa tässä ja nyt sekä samalla jatkuvasti päivitettävä strategiaa tulevaisuuden menestyksen takaamiseksi. Pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tuottaa voittoa ja sen myötä osinkoa omistajilleen.
STTK toivoo yritysten menestyvän, sillä vain siten luomme uusia työpaikkoja, vahvistamme työllisyyttä ja turvaamme innovaatioita
STTK toivoo yritysten menestyvän, sillä vain siten luomme uusia työpaikkoja, vahvistamme työllisyyttä ja turvaamme innovaatioita, joiden kautta syntyy uusia investointeja, taas uusia työpaikkoja ja lisää työtä.
Suomessa nyt ei ole sopeutuksen vaan elvytyksen aika
Vaikka työllisyysnäkymät ovat heikentyneet ja huonoja uutisia saadaan todennäköisesti syksyn mittaan valitettavasti vielä lisää, STTK:n mielestä nyt ei Suomessa ole sopeutuksen vaan elvytyksen aika. Tähän antaa mahdollisuuksia esimerkiksi kesällä EU:ssa sovittu elvytyspaketti ja ennusteita paremmat talousnäkymät meille tärkeissä vientimaissa. Vaikka velkaa otetaan ja kun se on joskus hoidettava, alhainen korkotaso säilyy vielä vuosia ja Suomen luottokelpoisuus maailman silmissä on erittäin hyvä.
STTK:n mielestä nyt ei Suomessa ole sopeutuksen vaan elvytyksen aika.
Monelta tuntuu unohtuvan, että elämme nyt maailmanlaajuisen kysyntäkriisin aikaa. Se vaikuttaa kaikkien maiden talouteen ja työllisyyteen.
On aivan selvää, että sopeutustakin tarvitaan. Korona pitää meitä otteessaan ja näkymät ovat sumuiset. Ensin on mentävä pahimman kriisin yli, vasta sitten on päätettävä, miten jälkiä lähdetään korjaamaan. Varoitan virheestä, mikä edellisen talouskriisin aikana monessa Euroopan maassa tehtiin. Kansaa kurjistamalla ja loputtomien leikkausten tiellä luodaan otollinen maaperä populismille, jolla kyllä helposti voitetaan vaalit, mutta jolla ei ratkaista ainuttakaan ongelmaa, jotka meillä ovat olemassa koronan lisäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, alhainen syntyvyys tai maahanmuutto.
Suomi on aina pärjännyt osaamisella, olemalla hieman muita edellä omilla vahvuusalueillaan. Uskon, että se on menestyksen punainen lanka jatkossakin. Budjettiriihestä tarvitaan konkreettiset päätökset työikäisten osaamistason varmistamiseksi ja nostamiseksi. Työikäisten koulutukseen pääsy on varmistettava ja työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa lisättävä.
Suomen tulevaisuus on osaamisen varassa.
Osaajapula on riivannut Suomea jo kauan eikä korona ole tilannetta parantanut – päinvastoin. Korona on kiihdyttänyt revoluution lailla työelämän muutosta ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään koko ajan enemmän. Samalla kansainvälinen rekrytointi on jumittunut ja osaajien loppuminen on todellinen vaara monilla aloilla. Suomen tulevaisuus on osaamisen varassa. Vauhtia sen varmistamiseen voidaan saada myös EU:n elpymisrahaston varoista.