Enemmistö suomalaisista tekee jonkin verran ilmastotekoja. Ylivoimaisesti yleisin ilmastoteko on jätteiden kierrättäminen. Sen ohella suomalaiset ovat vähentäneet kulutusta, lihansyöntiä, yksityisautoilua ja lentomatkailua. Monet ovat huomioineet ilmastonäkökulman kodin sähkön- ja vedenkulutuksessa sekä lämmityksessä, osa myös asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä valinnoissa. Vähiten suomalaiset ovat innostuneet päästöjen kompensoinnista vapaaehtoisilla maksuilla.
Vastaukset ovat peräisin Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen teettämästä kansalaiskyselystä. Hankkeen johtaja Karina Jutila e2 Tutkimuksesta toivoo ilmastopoliittiseen keskusteluun konstailemattomuutta, rentoutta ja ymmärtäväisyyttä.
– Esimerkiksi rahan säästäminen, kierrättäminen, kestävämpien tai käytettyjen tuotteiden ostaminen tai lainaaminen ovat arjen tekoja, jotka sopivat kaikille riippumatta siitä, millä tasolla oma ilmastoherääminen on.
Kaikkien ei tarvitse osallistua talkoisiin yhtä intensiivisesti ja tietokeskeisesti eikä tietää hiilinieluista ja päästökaupoista.
– Jos ilmastotalkoisiin osallistumisesta tehdään kovin tietopainotteista, niin ihmiset voivat kokea voimattomuutta tai jopa huonommuutta. Ne eivät ole kovin voimaannuttavia tunteita.
Jutila kääntää katseensa viime kevääseen, kun koronapandemia sai meidät hyvin nopeasti luomaan yhteisen tilannekuvan ja toimimaan sen edellyttämällä tavalla.
– Voisimmeko liittää ilmastonmuutoksen torjuntaan samaa henkeä, mitä on ollut pandemian torjunnassa? Voisivatko ilmastotalkoot olla synkän jatkokertomuksen sijaan toiveikas, yhteinen asia, jonka suhteen kaikki samaan suuntaan toimiminen on riittävää ja arvokasta?
Kansalaiskyselyn tulosten valossa näyttää siltä, että monet ovat valmiita ilmastotekoihin ilman sen erityisempää ilmastoheräämistä.
– Muut asiat voivat olla meille yksilöinä juuri nyt elämässä tärkeämpiä. Niiden rinnalla voimme tehdä ilmastotekoja, jos ne ovat vaivattomia ja mukavia, eivätkä vaadi erityistä ponnistelua.
Teksti: Kreetta Haaslahti
Gallup:
Millaisia ilmastotekoja olet tehnyt?
” Minulla on oman perunamaan vieressä pörriäispelto, johon olen kylvänyt niittykukkien siemeniä. Pörriäiset ja muut pölyttäjähyönteiset tarvitsevat pölyttämiseen kukkivia ympäristöjä. ”
Jouko
” Minulla ei ole autoa, joten liikun kävellen, pyörällä ja julkisilla. En muista koska olisin matkustanut viimeksi lentämällä. Lisäksi kierrätän jätteet ja ostan käytettyjä vaatteita FB-kirppiksiltä. ”
Juuli
” Asumme 1890-luvulla rakennetussa puutalossa, johon olemme hankkineet maalämpöpumpun. Nykyinen hybridiautoni kuluttaa 50 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin aiempi bensiinikäyttöinen. ”
Karoliina & Misa
” Harrastan paljon hyötyliikuntaa enkä käytä autoa. Liikun pyörällä tai kävellen aina, kun mahdollista. ”
Aki
” Kierrättäminen ja vaatteiden hankkiminen käytettyinä ovat perusjuttuja. Tärkein ilmastotekoni on opettaa lapsilleni, että neitseellisiä resursseja pitää käyttää harkiten. ”
Sanna
Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä, johon vastasi 4 040 suomalaista aikavälillä 26.2.–2.3.2020. Otos edustaa Manner-Suomen aikuisväestöä. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.
| 10.12.2019