Sote-uudistuksen lähtökohtana ovat väestön tarpeet, yhdenvertainen oikeus hyvään hoitoon ja terveyserojen kaventaminen. Tehyn näkemyksen mukaan lausuntokierroksella ollut sote-uudistusta koskeva lakiesitys mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen.
Tehyn mielestä on tärkeää, että vaikka peruspalvelujen vahvistaminen on olennaista, hyvin toimivalla erikoissairaanhoidolla on jatkossakin oltava hyvät toimintaedellytykset mukaan lukien päivystys- ja valmiustoiminta.
– Esimerkiksi HUS:ssa on vuosien mittaan tehty iso työ palveluiden järjestämiseksi sekä hoidon sujuvuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tätä työtä ei saa hukata, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimialan johtaja Kirsi Sillanpää.
Tehyssä on jo pitkään nähty tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävä työnjaon uudistaminen. Sote-lakiesityksen vaikutuksissa on arvioitu, että työnjako olisi esitetyssä uudistuksessa sujuvammin järjestettävissä.
– Rohkealla työnjaon uudistamisella voidaan karsia turhia päällekkäisyyksiä ja kustannuksia. Etenkin peruspalveluja voidaan vahvistaa monialaisella yhteistyöllä kuten lisäämällä sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja suuhygienistivastaanottoja sekä sellaisten hoitajien määrää, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen.
Tehy painottaakin, että sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on ammattiryhmien välinen yhteistyö ja hyvä johtaminen. Tämän vuoksi johtamisjärjestelmässä on kaikilla tasoilla oltava myös hoitohenkilöstön osaamisen tuntevia, hoitotyön johtajia. Hoitotyön johtajien määrää on lisättävä ja parannettava heidän toimintaedellytyksiään.
Palvelut on niin erikoissairaanhoidossa kuin peruspalveluissakin järjestettävä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi riittävän suurella väestöpohjalla. Tällöin työnantajat pystyvät suuntaamaan riittävästi resursseja myös henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen.
Joidenkin sote-maakuntien pinta-alat ovat laajat ja palveluiden yhdenvertainen saatavuus voi olla vaikeaa. Tämän vuoksi on kannatettavaa, että sote-maakunnat huolehtivat palvelukokonaisuuksista, joissa huomioidaan maakunnan väestön tarpeet ja asiakkaiden lähipalvelut.
Kuten lakiesityksen vaikutuksissa todetaan, esitetty hallinnollinen ratkaisu ei ratkaisisi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen nykyisiä ongelmia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus jäisi sekä kuntien että sote-maakuntien vastuulle.
– On selkeämmin sovittava, että kuka huolehtii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisvastuusta. Myös kunnille on osoitettava riittävät taloudelliset resurssit tähän, Kirsi Sillanpää sanoo.
Tehy pitää tärkeänä, että sote-maakunta vastaisi toimivuudesta myös niissä tilanteissa, joissa palvelun tai sen osan toteuttajana on jokin toinen maakunta tai sen yksityinen palvelutuottaja.
Sote-uudistuksen onnistuminen on suoraan yhteydessä sote-alan henkilöstön saatavuuteen. Alan veto- ja pitovoimaa on lisättävä parantamalla työoloja ja palkkausta sekä kehittämällä johtamista. Hyvä johtaminen edellyttää resursseja ja hoidon laadun ja ammattitaidon ylläpito terveystieteellistä koulutusta ja tutkimusta.
Lisätietoja: Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen, puhelin 040 779 3637
Katso tästä Tehyn sote-lakiesitystä koskeva lausunto.