Yli kymmenen vuotta eri versioin valmistellut sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait on annettu eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että pirstaleista sote-kenttää tiivistetään ja uudistus saadaan vihdoin maaliin.
– Toimeenpanoa on eduskunnan ohella valmisteltava samanaikaisesti alueilla toimijoiden yhteistyöllä, jotta uusi maakuntavetoinen sote-malli voidaan ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa. Sote-junan on nyt edettävä, ja mahdollisia korjausliikkeitä voidaan tehdä jälkeenkin päin. Riittävä siirtymäaika ja siihen liittyvä tuki on tärkeä kunnille ja uusille sote-maakunnille, STTK:n asiantuntija Riitta Työläjärvi korostaa.
Toimivaan lopputulokseen tarvitaan STTK:n mielestä kaikkia sote- ja pelastusalan toimijoita.
– Yksityisellä sektorilla ja järjestöillä on tärkeä julkisia palveluntuottajia täydentävä rooli nyt ja tulevaisuudessa. Myös kuntien ja maakuntien yhteistyötä tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi yli sektorirajojen. Valtion tukeva ja ohjaava rooli Suomen kaltaisessa pienessä maassa on voimavara ja yhdenvertaisuuden edistäjä, ei uhka maakuntien autonomialle, Työläjärvi toteaa.
Työvoimavaltaisella ja osaamiseen perustuvalla sote-alalla laatu ja kustannustehokkuus turvataan parhaiten, kun kaikki suurimmat sote-alan ja tukipalvelujen henkilöstöryhmät ovat vahvasti mukana kehittämistyössä.
– Aito osallisuus ja yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa auttaa löytämään eri alueilla parhaiten toimivat palveluverkostot ja mallit työn organisoimiseksi. Eri henkilöstöryhmien osaaminen on saatava käyttöön ja työnjakoa on kehitettävä myös hyödyntämällä palvelujen digitalisointia. Digipalvelut mahdollistavat esimerkiksi sen, että asiakkaiden liikkumisen tarve palveluihin vähenee, ja yhä vaativammat palvelut ja konsultaatiot toteutetaan kotiin tai lähipalveluna.
Korona luo ylimääräistä painetta henkilöstön jaksamiseen
Soten muutosvaihe kestää parhaimmillaankin vuosia ja se haastaa henkilöstön jaksamista. Kiireinen työtahti ja koronapandemian luomat lisähaasteet koettelevat sote-alan henkilöstön työskentelyoloja ja työhyvinvointia.
– Kaikki keinot henkilöstön tukemiseksi ja voimavarojen vahvistamiseksi on otettava käyttöön ja siihen liittyvä riittävä resurssointi varmistettava. EU:n elpymisrahasto on yksi työväline sote-henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamisessa, Työläjärvi ehdottaa.
Työterveyshuollon rooli on tärkeä työikäisten terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja niihin liittyen myös sairauksien hoitamisessa.
– STTK kannattaa työterveyshuollon rakenteen ja rahoituksen säilyttämistä erillisenä sote-säädöskokonaisuudesta. Työterveyshuollon toimijat on kuitenkin alueellisesti kytkettävä osaksi toimivia palvelukokonaisuuksia niin ennaltaehkäisyssä, hoidossa kuin kuntoutuksessakin. Työ- ja toimintakyvyn parantamisessa tarvittavaa monialaista osaamista maakuntien järjestämänä palveluna on tarjottava myös työterveyshuollon ulkopuolella oleville asiakkaille.