Yrityssektorilla kokonaisuutena menee erittäin hyvin, vaikka samaan aikaan ahdingossa olevia yrityksiä löytyy esimeriksi palvelualalta. Yrityssektorin moninaisuus tulisikin pitää mielessä koronatukien kohdistamisessa. Myös tilanteiden nopeaan muuttumiseen on varauduttava.
Koronaepidemia on aiheuttanut aiheellista huolta yritysten ja palkansaajien tilanteesta. Työmarkkinajärjestöt sopivat keväällä mittavista koronatoimista, joilla nopeutettiin merkittävästi lomautuksia ja tuettiin palkansaajien toimeentuloa. Myöhemmin työmarkkinajärjestöt esittivät vielä paketin jatkamista ja laajentamista.
Monet pelkäsivät koronaepidemian aiheuttavan hallitsemattoman konkurssiaallon. Konkursseja ei onneksi ole juuri nähty. Päinvastoin.
Yritysten voitot rikkovat ennätyksiä ainakin vuosikymmeneen. Tilastokeskuksen sektoritilejä käsittelevä julkaisu paljasti, että yritysten voittoaste oli koronakriisin synkimmillä hetkillä huhti-kesäkuussa kivunnut korkeammalle kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen (kuvio 1).
Lähde: Tilastokeskus, sektoritilit neljännesvuosittain
Yritysten voittoaste lasketaan jakamalla voitot (toimintaylijäämä) arvonlisäyksellä. Voittoaste voi kasvaa myös silloin, jos arvonlisäys putoaa – kuten koronakriisissä on tapahtunut – mutta voitot putoavat vähemmän. Yllättäen tämä ei kuitenkaan ole tilanne, sillä vaikka arvonlisäys on pudonnut, yritysten euromääräiset voitot eivät ole pudonneet ollenkaan (kuvio 2).
Tilannetta voi verrata siihen, että työttömyys kasvaisi räjähdysmäisesti, mutta palkansaajien tulot pysyisivät ennallaan, koska työttömyyskorvaus vastaisi aiempaa palkkaa. Harva pitäisi tilannetta oikeustajunsa mukaisena.
Lähde: Tilastokeskus, sektoritilit neljännesvuosittain
Tilastokeskus antaa selitykseksi:
”Yritysten voittoaste kääntyi selvään kasvuun, koska vaikka arvonlisäys laski, myös maksetut palkansaajakorvaukset laskivat ja julkisyhteisöt tukivat voimakkaasti yrityksiä tuotantotukipalkkioin.”
Tämä tarkoittaa, että yritykset ovat voineet lomautusten avulla nopeasti vähentää palkkakuluja ja saaneet merkittävästi koronatukia valtiolta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yritysten koronarahoitus oli peräti 22 miljardia euroa maalis-kesäkuussa (kuvio 3).
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Vaikka koronakriisi ei ole kohdellut yrityssektoria kokonaisuutena mitenkään huonosti, on tietenkin paljon yksittäisiä yrityksiä tai toimialoja, joilla menee todella huonosti. Näiden yritysten tukeminen on täysin perusteltua koronakriisin yli. Nyt kuitenkin työmarkkinajoustot ja koronatuet ovat osittain kohdistuneet myös koronakriisissä muutenkin pärjääville yrityksille. Jatkossa koronatukien kohdentumista tulisi miettiä tarkemmin.
Patrizio Lainà, STTK:n pääekonomisti