Koronan luomiin irtisanomispaineisiin vastataan eri maissa eri tavoin. Ranskassa koitetaan välttää koronairtisanomisia lainaamalla työntekijöitä yrityksestä toiseen. Työntekijän palkkaus ja työehdot pysyvät samoina, vaikka tehtävä ja työtakin väri vaihtuu.
Mahdollisuus työntekijän tilapäiseen lainaamiseen yrityksestä toiseen kirjattiin Ranskan työlakiin jo vuonna 2011. Nyt koronakriisin jälkimainingeissa ajatus alkaa ottaa tuulta, ja hallitus on helpottanut yrityksestä toiseen liikkumisen ehtoja joulukuun loppuun asti.
Yritysten välinen liikkuvuus on tervetullutta erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat itse kouluttaneet työntekijänsä, eivätkä halua luopua niistä tilapäisten vaikeuksien vuoksi. Lainaus on varteenotettava vaihtoehto paitsi irtisanomiselle, myös lomautukselle, koska lomautettu työntekijä saa vain 84 prosenttia palkastaan.
Vaikka lainaus saattaa vähentää irtisanomisia, se voi kuitenkin toimia jarruna uusille rekrytoinneille, kun työvoiman tarpeen voi tilapäisesti paikata lainaamalla. Ammattiliitot suhtautuvat lainaamiseen myönteisesti, mutta pitävät tärkeänä, että sovittujen pelisääntöjen noudattamista valvotaan.
Lainaus on varteenotettava vaihtoehto paitsi irtisanomiselle, myös lomautukselle.
Lainaukseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Lisäksi sekä lainaavan että työntekijän vastaanottavan yrityksen luottamusmiehiä pitää kuulla ennen toimenpiteen toteuttamista. Työntekijän työsopimus ja palkkaus säilyvät entisellään, ja palkan maksaa edelleen oma työnantaja, joka laskuttaa lainatyöntekijästä toiselta yritykseltä.
Laki kieltää jyrkästi ylilaskuttamisen. Alilaskuttaminen sen sijaan on sallittua, kunhan se ei näy työntekijän palkkapussissa. Kun asiasta on sovittu, työsopimukseen tehdään lisäys, josta käy ilmi laina-ajan kesto, työtehtävät, työajat ja työpaikan sijainti.
Kysynnän ja tarjonnan vaikea yhtälö
Ilmastointiratkaisuihin erikoistunut teollisuusyritys Epta pelasti kesällä neljä samalla teollisuusalueella sijaitsevan ilmailuteollisuusalan yrityksen teknikkoa lomautuksilta. Vaikka koronan vuoksi tilaukset loppuivat äkisti ilmailuteollisuudessa, 600 henkilöä työllistävän Eptan toiminta jatkui normaalisti.
— Työntekijöiden lainaaminen tuli hiukan edullisemmaksi kuin tilapäistyövoiman vuokraus olisi tullut. Lisäksi ammattiprofiilit olivat lähellä omiamme, Eptan toimitusjohtaja Jean-Marc Abbadie kertoo.
Työntekijöiden lainaus saattaakin olla uhka tilapäistyövoimaa välittäville yrityksille. Yritysten välisiä lainatyöntekijöitä välittäviä verkkoalustoja nousee nimittäin kuin sieniä sateella. Yksi niistä on metallialan yritysten liiton UIMM:n alusta, joka perustettiin kolme kuukautta sitten. Sen kautta työvoimaa tarjoaa tai etsii jo viitisenkymmentä alan yritystä. Työntekijöitä hakumoottorissa on 350.
— On hyvin vaikea saada kysyntä vastaamaan tarjontaa. Pitää ottaa huomioon työntekijän osaaminen, yrityksen fyysinen sijainti ja ajanjakso, jona työntekijä on käytettävissä, UIMM:n työllisyys- ja koulutusasioista vastaava David Dérre kertoo.
Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että koronarajoituksia mukailevat vuoden niin kiireiset kuin hiljaisetkin hetket osuvat alasta riippumatta samoille ajanjaksoille. Joko kaikki tarvitsevat työvoimaa – tai sitten ei kukaan.
Dérre kertoo,että yritysten välistä liikkuvuutta jarruttaa lisäksi se, että työnantajat pelkäävät lainatun työntekijän mieltyvän hänet lainanneeseen yritykseen ja siirtyvän pysyvästi tämän palvelukseen.
Virkamiehiä vanhainkoteihin
Myös julkinen sektori on innostunut viranhaltijoidensa lainaamisesta. Koronakriisin ja sitä seuranneen etätyöbuumin vuoksi vajaatyöllistettyjä työhallinnon virkamiehiä lainataan muun muassa julkisiin vanhainkoteihin. Työtarkastaja ei toki siirry ilman mitään koulutusta suoraan vanhushuoltoon, vaan kyseessä ovat vanhainkodin hallinnolliset tehtävät.
Alityöllistettyjä viranhaltijoita lainataan myös ilmaiseksi avustusjärjestöille, jos heillä on halua esimerkiksi jakaa soppaa kodittomille kahtena päivänä kuukaudessa ilman, että palkkapussi siitä kevenee. Julkinen sektori voi näin antaa tukensa hyvää tekeville järjestöille, joiden pääosin lahjoituksista kertyvät tulot ovat koronan myötä romahtaneet, mutta asiakaskunta vastaavasti kasvanut.
Teksti : Virpi Latva