Työkykyongelmiin liittyviä haittoja ja kustannuksia voidaan vähentää. Nyt poikkeuksellisten olojen aikana on hyvä hetki investoida parempaan työkykyyn. Tuloksiin päästään todennäköisimmin yhteistyöllä ja yhteistoiminnalla.
Työkykyongelmiin ja työkyvyttömyyteen liittyvät kustannukset ovat Suomessa korkeat. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeisiin kului melkein 2,5 miljardia euroa, ja sairauspäivärahoihinkin lähes miljardi.
Inhimilliset haitat, elämänlaadun ongelmat sekä vaikutukset työn laatuun ja tuottavuuteen ovat vaikeammin rahassa mitattavissa. Silti ne ovat vähintään yhtä tärkeä peruste investoida työkyvyn tukitoimiin. Korona-aika ja siihen liittyvät poikkeukselliset olosuhteet ja lisääntyneet riskit korostavat entisestään työkykyinvestointien ajankohtaisuutta ja merkityksellisyyttä.
Varsinkin mielenterveyden ongelmat työkykypulmien aiheuttajina ovat viime vuosina lisääntyneet.
Työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan lähes 140 000 vakuutetulle. Vuonna 2019 Kelan työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin noin 130 000 henkilölle ja sairauspäivärahoja yli 300 000 henkilölle. Varsinkin mielenterveyden ongelmat työkykypulmien aiheuttajina ovat viime vuosina lisääntyneet.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisen aiheuttajina mielenterveyssyyt ovat siirtyneet kärkeen. Sairauspäivärahoissa mielenterveysongelmat ovat yleisin sairausjakson aiheuttaja naisilla, miehillä tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat edelleen ykkösenä.
Työkykyä tukevien ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä on viime vuosina edistytty, mutta aina niiden soveltaminen työpaikalla ei ole helppoa. Työterveyshuollossa moniammatillisuuden pitäisi ainakin työterveyshuoltolain perusteella olla tarpeen mukaisesti käytössä kaikilla työpaikoilla, mutta silti osaavien työfysioterapeuttien tai työpsykologien palveluja ei aina osata tai uskalleta hyödyntää.
Asiantuntijoiden palveluja tarvitaan, mutta työkyvyn tukemisen ydin löytyy kuitenkin työpaikalta. Kannustava esimiestyö ja hyvin toimiva työyhteisö luovat vahvan perustan henkilöstön työkyvylle. Omalle työpaikalle sopivien toimintamallien räätälöinti onnistuu parhaiten yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutettujen ja luottamushenkilöiden kanssa. Tärkeää on, että työpaikan molemmat osapuolet ovat saaneet riittävästi koulutusta työkykyasioissa. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen koulutukset antavat hyvät eväät työkykyjohtamiselle ja työkyvyn hallinnalle yhteistoiminnassa.
Kannustava esimiestyö ja hyvin toimiva työyhteisö luovat vahvan perustan henkilöstön työkyvylle.
Työkykytoimet voidaan mainiosti niveltää osaksi tavallista arkityötä. Edelläkävijöiltä voi saada hyviä vinkkejä, ja työkykyinvestointeja tehneet yritykset ansaitsevat myös kiitosta ja kehuja. Esimerkiksi S-ryhmässä on saatu tuloksia määrätietoisella kehittämistyöllä. Esimiehiä on valmennettu työkykyjohtamiseen ja työn muokkaamiseen työntekijän tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Työterveyshuollosta saadaan ennaltaehkäisevän mielenterveystyön ohella myös lyhytterapiaa, ja nopea hoitoon pääsy on varmistettu. Satsaukset ovat olleet myös työnantajalle taloudellisesti kannattavia.
Hyvät esimerkit ja parhaiden käytäntöjen jakaminen eivät kaikille työpaikoille ole riittäviä houkuttimia. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden viranomaisvalvonta ansaitsee tarvittavan resurssoinnin työsuojeluhallinnossa ja säädöspohjan kattavuutta tulisi arvioida yhdessä. STTK kannattaa sitä, että laatisimme Ruotsin mallia sopivalla tavalla mukaillen asetuksen työkuormituksen hallinnasta.
Työkyvyn ylläpitämäinen ja edistäminen ovat niin tärkeitä tavoitteita, että kaikki keinot tulee hyödyntää tavoitteiden saavuttamiseksi. Vankalle lainsäädännön perustalle on helpompi rakentaa toimivia hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä asiantuntijapalveluiden kanssa.
Riitta Työläjärvi
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija.