Nuoret. Ryhmä, mihin kaikki olemme joskus kuuluneet ja jonka saappaissa olemme seisseet. Nuoret ja opiskelijat eivät kuitenkaan ole sellaisia, mitä populaarikulttuurissa tai instagramin kuvasyötteen pohjalta voisi välttämättä ensisilmäyksellä ajatella.
STTK:n teettämässä kyselyssä nousee vahvasti esiin, että nuoret välittävät valtavasti omasta terveydestään, perheestään sekä ystävistään. Nuoret rakastavat läheisiään ja myös terveessä määrin itseään. Muita tutkimuksia seuratessa on huomattu, että esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttö on vuosien saatossa vähentynyt ja omaan korvaan ymmärrys jaksamisesta ja mielenterveyden häiriöistä on lisääntynyt. Lähimmäisenrakkaus ja terveys eivät ole siis ole mitään romukoppaan heitettyjä arvoja, vaan vahva osa sitä, mistä nykypäivän nuoret saavat voimaa.
Voiman ja onnen vastinparina on kuitenkin pelko, joten mikä sitten nuorten mielestä on pielessä suomalaisessa yhteiskunnassa?
Yksi iso asia, joka kyselyssä ilmeni, on työttömyys sekä työelämän epävarmuus.
Yksi iso asia, joka kyselyssä ilmeni, on työttömyys sekä työelämän epävarmuus. Nuorisotyöttömyyden kasvu korona-aikana ja tulevaisuuden työelämän epävarmuus ja pirstaleisuus on uusi todellisuus, jossa nuoret aikuiset etsivät paikkaansa. Työntekoa arvostetaan, mutta myös siksi, että se mahdollistaa sen kaiken muun rikkauden elämässä – kuten uudet kokemukset perheen ja ystävien kanssa. Kun samaan epävarmuuteen yhdistetään pelko siitä, kannatteleeko hyvinvointivaltio myös nuoret tulevaisuudessa, ei ihme, että ahdistus ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Yleinen vitsi nuorten keskuudessa onkin se, että nuoret eivät tule edes koskaan näkemään omia eläkepäiviään. Vitsi muuten naurattaisi, mutta pelko siitä, että se kätkee sisälleen totuuden siemenen, on aika karu tulevaisuuskuva.
Syrjintä, kuten rasismi, nousi myös yhdeksi merkittäväksi huoleksi kysyttäessä yhteiskunnan epäkohdista. Syrjintä ja eriarvoisuus yhteiskunnassa eivät ole uusia ilmiöitä, mutta onneksemme nykyään syrjinnän mahdollistavia rakenteita uskalletaan myös enemmissä määrin kyseenalaistaa. Tämä näkyy siinä, että tutkimusten valossa nuoret ovat kiinnostuneita politiikasta ja maailman tilanteesta, vaikka osa kokeekin nykyiset vaikuttamisen väylät kankeiksi ja itselleen epäsopiviksi. Demokratiakasvatus ja nuorten osallistaminen päätöksentekoon ei saisikaan siis olla pelkkä korulause, vaan aito tahtotila kehittää väyliä, joissa myös nuoret voivat kertoa epävarmuuksistaan ja aidosti tulla kuulluksi.
Kaikessa tärkeää olisi, että nuoret nähdään osana ratkaisua eikä ongelmaa. Osa ratkaisua on myös se, että nuoret ja nuoret aikuiset pääsevät kiinni työelämän imuun ja kasvavat kriittisiksi kansalaisiksi.
***
Työelämän näkökulmasta kyselyssä käsiteltiin laajalla skaalalla nuorten aikuisten kokemuksia siitä, mikä on työssä tärkeää, kouluttautuuko toiveammattiinsa ja onko ohjauksen koettu olevan riittävää.
Enemmistö AMK-opiskelijoista kokee kyselyn mukaan, että on kouluttautumassa toiveammattiinsa, mutta ainoastaan puolet kokee saadun ohjauksen riittäväksi. Vaikka on loistavaa, että niin moni on löytänyt oman alansa vähälläkin ohjauksella, ei pidä silti vähätellä ohjauksen merkitystä, kun etsitään omaa paikkaa. Tulevaisuuden visioissa tavoitellaan sitä, että yhä useampi olisi korkeakoulutettu ja että tutkinto saataisiin kasaan mahdollisimman nopeasti. Tehokkuus yhdistettynä huonoon ohjaukseen ei kuitenkaan ole kummoinen yhdistelmä, ja siksi on merkittävää, että opintojen ohjaukseen panostetaan kaikilla asteilla ja myös joustavia polkuja sen oman toiveammatin löytämiseen pidetään avoinna. Opintojen ohjaukseen tulisi panostaa myös korkea-asteella ja esittää erilaisia keinoja päästä lähemmäs toiveammattiaan ohjaamalla opiskelijaa sopivien kurssien tai jatko-opintojen pariin.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän hyvä palkka merkitsee töissä. Enemmän korostuvat työn mielekkyys, pysyvyys ja hyvä esihenkilötyö. Se, että löytää siis toiveammattinsa tai työn, mistä nauttii, ei siis ole yhdentekevää vaan tukee myös työssä jaksamista ja pitää yllä motivaatiota. Ja toivon mukaan joskus aikoinaan johtaa myös siihen eläkkeeseen.
Nuoret. Ne kenen saappaissa olemme kaikki seisseet ja samankaltaisia polkuja tallanneet. Nuoret jotka arvostavat läheisiään ja vakautta, ahdistuvat syrjinnästä ja valtion taloudesta sekä nuoret, jotka haluavat työltä pysyvyyttä sekä työn mielekkyyttä.
Sellasia ne nuoret niiku o.
Anna Laurila
SAMOK ry:n puheenjohtaja