Raskaussyrjintä on viheliäs työelämän tasa-arvo-ongelma ja keskeinen perhetilanteeseen linkittyvän syrjinnän muoto. Raskaussyrjintä vaikuttaa merkittävästi naisten työllistymiseen, urasuunnitelmiin, perhevapaiden jakautumiseen ja nuorten aikuisten halukkuuteen yrittää perheen perustamista. Se on myös merkki vanhentuneista asenteista ja huonosta johtamisesta.
Työllistynkö jos en ole sopuisa?
Raskausyrjinnässä tieto raskaudesta tai raskauden yrityksestä vaikuttaa syrjivästi työsuhteeseen tai rekrytointitilanteisiin. Raskaussyrjintää on tutkittu muun muassa Jyväskylän yliopistossa. Päivi Vuorinen-Lampelan väitöskirjassa havaittiin, että erityisesti kaupallisesta ja teknillisestä korkeakoulutuksesta vastikään valmistuneet naiset olivat kohdanneet raskaussyrjintää jo rekrytointivaiheessa. Haastatteluissa heidän rekrytoimistaan pidettiin kalliina riskinä, ja tämä oli vaikeuttanut työllistymistä.
Raskaussyrjintää esiintyy erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa. Erityisen ikävissä tapauksissa määräaikaiset työsuhteet päättyvät raskauteen ja toinen henkilö otetaan tekemään täysin samoja tehtäviä. Myös jo keskusteltuja ylennyksiä saatetaan perua tai tehtäviä vaihdetaan raskauden takia toisiin.
Vaikka raskaussyrjintä on tasa-arvolaissa yksiselitteisesti kiellettyä, ei ole helppoa puolustaa oikeuksiaan, kun oma työpaikka tai työllistyminen on vaakalaudalla. Riski joutua kokonaan työttömäksi tai työyhteisössä hankalaan asemaan on todellinen. Oikeuteen asti mennään siis harvoin. Oikeusprosessit ovat raskaita, ja työnantajat tarjoavat usein salassapitoon velvoittavaa sovittelusopimusta. Tällöin ongelma ratkaistaan työnantajan maksamalla korvauksella.
Ratkaisuja perheystävällisestä johtamisesta
Raskaussyrjinnän lisäksi myös perhevapaisiin liittyy eri muotoista syrjintää. Työtehtävä lakkautetaan kesken perhevapaan, sijainen vakinaistetaan tai töihin palattua odottaakin tyhjä työpöytä.
Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän kohteluun liittyy edelleen paljon tietämättömyyttä, vanhentuneita asenteita ja ennen kaikkea johtajien ja esihenkilöiden osaamisen puutetta. Onneksi esihenkilöiden tasa-arvo- ja perheystävällisyysosaamista voi ja kannattaa aina kehittää.
On sanomattakin selvää, ettei raskauteen tai perhevapaisiin linkittyvä syrjintä kerro erityisen terveestä tai perheystävällisestä työkulttuurista. Sen sijaan organisaatiossa, jossa panostetaan perheystävälliseen johtamiseen ymmärretään raskaus ja perhevapaat merkittävänä osana elämää. Perheystävällinen johtaja ei kysy haastattelussa perhetaustasta, eikä päätä muuten hyvää työsuhdetta perhevapaisiin. Perheystävällisen johtamisen kulttuurissa tarjotaan haasteita ja mahdollisuuksia myös pienten lasten vanhemmille, eikä perheen perustaminen haittaa kenenkään urakehitystä.
Osaaminen ei katoa raskauden aikana
Perhevapailla ollessaan henkilö usein punnitsee omia arvojaan ja vaihtoehtojaan työelämässä. Mikäli haluaa sitouttaa parhaat osaajat, tämä nivelvaihe kannattaa hoitaa erityisen hyvin. Sillä voi olla suuri vaikutus paitsi avainhenkilöiden työmotivaatioon, myös organisaation työnantajamielikuvaan. On työnantajan vastuulla, ettei johtoportaassa ole syrjiviä asenteita, että tehtäviin valitaan pätevin ja että työsuhteen kestoa ei päätetä perhevapaisiin.
Perhevapaidenkin aikana osaaminen saattaa parhaimmillaan jopa kasvaa, esimerkiksi aktivoitumalla verkostoissa kuten Mothers in Business.
Annica Moore
Kirjoittaja on Mothers in Busines MiB ry:ssä toiminnanjohtaja (perhevapaalla)
Mikäli sinä olet kokenut tai epäilet raskaussyrjintää, voit olla yhteydessä omaan liittoosi tai Tasa-arvovaltuutetun toimistoon.
| 26.6.2020