Ammattiliitto Jytyn vuoden 2020 jäsentutkimuksen mukaan koronavuoden mukanaan tuomat säästötoimet näkyvät voimakkaasti naisvaltaisen jäsenistön työpaikoilla kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Etätyö on täysin uusi kokemus monelle pääasiassa kunta-alalla työskentelevälle. Jytyn jäsenet kokevat myös, että työn vaatimukset ja työmäärä ovat kasvaneet.
Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista 54 % ilmoitti, että työpaikalla on tehty säästötoimia kuluvan vuoden aikana. Säästötoimien kohteeksi on joutunut itse omakohtaisesti 38 % eli reilu kolmasosa vastaajista. Yleisimmin työmäärä oli lisääntynyt henkilöstöresurssien pienentymisen vuoksi. Lisäksi oli tapahtunut työtehtävien muutoksia tai muita töiden järjestelyjä sekä oli lomautettu tai käytetty vapaaehtoisia palkattomia vapaita.
Muita säästöjä olivat henkilöstöetuuksien leikkaukset (esim. ruokaetu, kulttuuri- ja liikuntasetelit), työterveyspalveluiden supistaminen sekä palkankorotusten lykkääminen. Monissa vastauksissa ennakoitiin kuitenkin, että lomautukset ja muut säästötoimet ovat vasta tulossa.
Korona on leimannut kuluvaa vuotta, joka näkyi eri tavoin vastauksissa. Ilon aiheita vastauksissa löytyi useimmiten työkavereista ja työyhteisöstä, perheestä ja terveydestä. Moni tunsi kiitollisuutta siitä, että on työpaikka, ja etätyömahdollisuus toi myös monen työhön iloa ja hyvinvointia. Huolta on aiheuttanut odotetusti koronaepidemiaan liittyvä epävarmuus, kuten terveyteen liittyvät ja koronan vaikutukset työhön mm. säästötoimien kautta.
Vastaajista 82 % ilmoitti olevansa jonkin verran tai paljon huolestuneita koronatilanteesta. Huolestuneisuus kohdistui niin taloustilanteeseen kuin terveyteen. Valtaosa 75 % ilmoitti kuitenkin, että koronakriisi ei ole tuntunut omassa taloustilanteessa. Vastaajista 18 %:lla koronakriisi on heikentänyt omaa taloutta ja 2 %:lla vahvistanut. Monissa vastauksissa kuitenkin tuotiin esille epävarmuutta lähitulevaisuudesta.
Etätyö suurimmalle osalle täysin uusi kokemus
Vastaajista 41 % ilmoitti tehneensä syksyn aikana etätöitä ja 65 % heistä ei ollut aiemmin tehnyt etätyötä ennen koronapandemian alkamista. Valtaosa (79 %) ilmoitti olevansa täysin ja jokseenkin tyytyväinen etätyöhön. Suurimman osan mielestä (69 %) etätyö auttaa tasapainottamaan työ- ja yksityiselämää.
Vuoropuhelun riittävyys työkavereiden kanssa jakaa etätyössä eniten mielipiteitä. Vastaajista 50 % on sitä mieltä, että etätyössä on vuoropuhelua riittävästi työkavereiden kanssa, mutta 41 % on vastaavasti täysin tai jokseenkin eri mieltä. Samalla monet (55 %) myös kaipaavat ympärilleen ihmisiä. Vastaajista 57 % on kokenut suoriutuneensa työstään paremmin etänä kuin toimistolla työskennellessä. Reilu puolet vastaajista (56 %) on myös kokenut, että tuotteliaisuus on kasvanut.
Jäsenistöä kuormittavat koronan vaikutukset, liian suuri työmäärä ja kasvaneet vaatimukset
Omassa työssä eniten ongelmallisena ja haastavana koetaan töiden epätasainen kasaantuminen, jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset, koronan mukanaan tuomat vaikutukset, liian suuri työmäärä ja huono esimiestyö.
Vertaillessa aiempina kyselyvuosina annettuja vastauksia näyttäisi samat asiat aiheuttavan kuormitusta työpaikoilla vuodesta toiseen. Organisaatiomuutosten aiheuttamat ongelmat ovat laskusuunnassa aiempiin jäsenkyselyvuosiin (2012 ja 2016) verrattuna. Kasvussa puolestaan ovat olleet mm. kokemus huonosta esimiestyöstä ja liian suuresta työmäärästä.
Palkka-avoimuutta lisättävä ja perhevapaakustannuksia tasattava
Selvä enemmistö 62 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että kaikkien työntekijöiden palkkojen pitäisi olla julkisia työpaikalla palkkatasa-arvon edistämiseksi. Vastaajista 68 % on valmis kertomaan oman palkkansa työpaikalla, 20 % ei kertoisi ja 12 % ei osaa sanoa. Kunta-alan työntekijät olivat hiukan enemmän palkka-avoimuuden kannalla kuin muiden sektoreiden.
Perhevapaiden ja perhevapaakustannusten jakaantumisesta kysyttäessä noin puolet ei osannut ottaa kantaa perhevapaita pohtivan työryhmän esitykseen 1+7+7-mallista. Puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa myöskään siihen, tulisiko perhevapaiden kustannukset jakaa kaikkien työnantajien kesken. Ne, joilla oli mielipide, olivat suurimmaksi osaksi 1+7+7-mallin ja kustannusten jakautumisen puolesta.
Jäsenten ansiotasoa nostettava
Tämän alkuvuoden aikana lähes kaikilla Jytyn sopimusaloilla neuvoteltiin uudet työehtosopimukset. Vastaajista puolet kertoi olevansa tyytyväisiä oman alansa uusimpaan työehtosopimukseen ja tyytymättömiä oli vain 10 %. Sen sijaan vastaajat olivat melko tyytymättömiä omaan ansiotasoon. Täysin tai melko tyytymätön ansiotasoonsa oli 57 % ja tyytyväisiä oli 25 %.
Paikallisen sopimisen osalta tiedustelimme, onko paikallisiin sopimuksiin oltu tyytyväisiä ja tulisiko paikallista sopimista lisätä työpaikoilla. Vastaajista iso osa 42 % ei osannut ottaa asiaan kantaa, mutta mielipiteensä kertoneiden joukossa oli selvästi enemmän niitä, joiden mielestä paikallisissa sopimuksissa on onnistuttu hyvin. Yhtä lailla paikallisen sopimisen lisäämiseen suhtauduttiin enemmän myönteisesti kuin kielteisesti.
Jäsentutkimuksen taustatiedot:
- Jytyn jäsenkyselyyn vastasi 4502 jäsentä.
- Kyselyn vastausaika oli 30.9.-18.10.2020.
- Vastaajista 90 % oli naisia.
- 44 % vastaajista oli 56 vuotta tai yli, 35 % 46-55 vuotiaita, 15 % oli 36-45 vuotiaita ja 6 % 26-35 vuotiaita.
- Vastaajista 53 % oli ollut jäsenenä 16 vuotta kauemmin. 6-15 vuotta jäsenyyttä oli 28 % vastaajista, 1-5 vuotta 15 %. Alle vuoden jäsenenä olleita oli 4 % vastaajista.
- 84 % vastaajista oli kokoaikatyössä.
- 92 % toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa.
- 84 % vastaajista oli työnantajana kunta-, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö, 2 % seurakunta, 3 % säätiö tai järjestö, 8 % muu yksityinen työnantaja, 1 % valtio ja 2 % jokin muu kuin edellä mainittu.
- 76 % vastaajista kuuluu KVTES:n soveltamisen piiriin.
Katso yhteenveto tuloksista. (pdf)
Lisätietoja:
Työmarkkinatutkija Mari Huuhtanen, puh. 050 546 8915, mari.huuhtanen@jytyliitto.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.