Kun kahden viime vuoden ajan olen päässyt entistä tiiviimmin tutustumaan suomalaiseen työelämään ja ammattiyhdistysliikkeen työhön, olen tiedostanut, kuinka hyvät työolot meillä täällä Suomessa lopulta on. Siitä saamme kiittää tätä liikettämmekin.
Koronapandemia on vaikuttanut monen työelämään esimerkiksi siirtämällä työt etätöiksi, ja vuosi on varmasti eri syistä ollut raskas jokaiselle.
Erityisen kiitollinen on oltava koronan etulinjassa työskenteleville, eli hoito- ja sosiaalialojen, palvelualojen ja siivousalojen työntekijöille sekä kaikille, jotka eivät ole voineet työskennellä etänä. He riskeeraavat edelleen päivittäin oman turvallisuutensa ja terveytensä meidän kaikkien takia.
Myös koronapandemia on globaalisti aiheuttanut tilanteen, jossa heikommin kehittyvissä maissa työolot ja palkkakehitys ovat entistä heikompia.
Mutta jos lähdemme katsomaan maailmalle, tilanne työelämässä työntekijöiden oikeuksien suhteen on aivan muuta kuin Suomessa. Itseni herätti tähän tänä vuonna Yleltä nähty suomalainen dokumenttisarja Verta, Hikeä ja T-paitoja, jossa neljä nuorta suomalaista vaikuttajaa lähti tutustumaan pikamuodin valmistukseen. Ohjelmaa seuratessa viimeistään selvisi, kuinka järkyttävän huonolla tolalla maailmalla työntekijöiden oikeudet ovat.
Myös koronapandemia on globaalisti aiheuttanut tilanteen, jossa heikommin kehittyvissä maissa työolot ja palkkakehitys ovat entistä heikompia.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan maailmassa on edelleen 152 miljoonaa lapsityöläistä, vaikka kansainväliset sopimukset kieltävät lapsityön. Luku on täysin kestämätön.
Suomen ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen täytyy olla vahva toimija vastustamaan niin lapsityötä kuin muutakin työelämässä tapahtuvaa hyväksikäyttöä.
Meidän on myös aktiivisesti edistettävä lasten oikeuksien toteutumista ympäri maailman ja jatkettava vaikuttamistyötä sen puolesta, että jokaisella lapsella on oikeus elää ilman pakkoa työhön.
Tähän voidaan puuttua esimerkiksi vaikuttamalla pitkäjänteisesti ja kestävästi siihen, että ympäri maailmaa palkkataso olisi riittävä elämiseen. Silloin lasten ei tarvitsisi työskennellä perheen elättämiseksi tai jättää koulua kesken työssäkäyntinsä takia. YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen 32. artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen esimerkiksi määrittämällä vähimmäisikärajan tai -rajat työhön otettaville.
Heikommin toimeentulevissa maissa on yritettävä hillitä köyhyyttä edistämällä kaikkea tasa-arvoa ja mahdollistamalla koulutukseen pääsy jokaiselle lapselle.
Yritysten on lain myötä varmistettava, että niiden tuotantoketjuissa ei ole lapsityövoiman hyväksikäyttöä, pakkotyötä tai muita ihmisoikeusloukkauksia.
Ei ainoastaan poliitikoilla ja ammattiyhdistyksillä vaan myös yrityksillä ja muilla organisaatioilla on vastuunsa. Tuotantoketjuista on tehtävä näkyviä ja käytettävä hankinnoissa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tuotteita. Parhaiten tähän vaikutetaan kansallisella yritysvastuulailla.
Yritysten on lain myötä varmistettava, että niiden tuotantoketjuissa ei ole lapsityövoiman hyväksikäyttöä, pakkotyötä tai muita ihmisoikeusloukkauksia. STTK ja usea sen liitto ovatkin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin jäseniä, ja sen hankkeiden kautta tehdään töitä lapsityön vähentämiseksi. Toimenpiteitä tarvitaan edelleen lisää.
Vain vahvasti yhdessä ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken pystymme rakentamaan ihan meille jokaiselle ympäri maailmaa parempaa työelämää ja elämää.
Saana Simonen
STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja
| 22.4.2020