EU-neuvosto, parlamentti ja komissio ovat sopineet oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund JTF) lainsäädännöstä. Teksti hyväksytään vielä parlamentissa ja neuvostossa, jonka jälkeen jäsenmaat voivat käynnistää rahastoon liittyvien hankkeiden konkreettisen suunnittelun.
Palkansaajien tavoitteista osa, kuten esimerkiksi sosiaalidialogin korostaminen, saatiin mukaan, mutta esimerkiksi työntekijöiden taloudellinen tuki ja investoinnit julkisiin sosiaalisiin palveluihin putosivat pois tai vesittyivät kompromisseissa.
Rahaston kooksi sovittiin 17,5 miljardia, josta 7,5 miljardia tulee monivuotisesta rahoituskehyksestä (MMF) ja kymmenen miljardia EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Next Generation EU). Näitä varoja voi täydentää muista rahastoista, kuten sosiaalirahasto ja aluekehitysrahasto.
Vain ne jäsenmaat, jotka sitoutuvat EU:n vuodelle 2050 asettamaan ilmastoneutraalisuustavoitteeseen, ovat oikeutettuja täyteen rahasto-osuuteensa. Jäsenmaat, jotka eivät sitoudu tähän tavoitteeseen, ovat oikeutettuja vain puoleen mahdollisesta rahoituksesta.
Suomen hallituksen tulisi ottaa palkansaajat mukaan alueellisten suunnitelmien valmisteluun.
Lopullisessa tekstissä todetaan, että jäsenmaiden tulisi valmistella yksityiskohtaisesti ja yhteistyöperiaatteen mukaisesti relevanttien osapuolten kanssa (määritelty EU perussääntöjen 6. artiklassa) alueelliset oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmat kytkien ne kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Toisin sanoen: Suomen hallituksen tulisi ottaa palkansaajat mukaan alueellisten suunnitelmien valmisteluun.
Rahaston varoja voi käyttää muun muassa uusia työpaikkoja synnyttäviin palveluihin ja yrityksiin, jotka uudistavat taloudellista toimintaa sekä työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutukseen. Varoja voi käyttää myös alueellisesti perusteltuihin koulutuksen ja sosiaalijärjestelmien parantamiseen.
Listalla ovat lisäksi sellaiset investoinnit tutkimukseen ja innovaatioihin sekä uuden teknologian edistämiseen, infrastruktuureihin ja digitalisaatioon, joilla lisätään puhtaan energian tuotantoa, energian varastoinnin teknologioita ja päästövähennyksiä, parannetaan energiatehokkuutta, poistetaan energiaköyhyyttä sekä lisätään fiksua ja kestävää liikkumista ja infrastruktuuria.
Lisäksi rahoitussäännöissä mainitaan brownfield-alueiden uudistaminen ja parantaminen ottaen huomioon periaatteen ”saastuttaja maksaa”.
Rahasto ei tue mitään sellaisia investointeja, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, mukaan luettuna luonnonkaasu. Rahaston varoja ei voi käyttää uusiin ydinvoimaloihin tai niiden suunnitteluun.
Ammattijärjestöjen eurooppalainen järjestö EAY vaikutti aktiivisesti palkansaajien tavoitteiden puolesta. Kansallisessa valmistelussa palkansaajapuolen rooli alueellisissa suunnitelmissa ja hankkeiden rahoituksen kohdentamisessa on tärkeä.
Leila Kurki
asiantuntija, työelämä ja innovaatiot