Työmarkkinajärjestöjen esitys työterveyshuollossa tapahtuvan koronarokottamisen korvaamisesta

Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi.

Asetuksen mukaan työterveyshuollolla on oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon tartuntatautilain 49 §:n mukaisesti. Työmarkkinajärjestöt tukevat tätä linjausta. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.

Valitettavasti asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä käytännön ongelmia, jotka ovat seuraavat:

  • Kelakorvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton.
  • Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt.
  • STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi hidastuisi merkittävästi.

Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) esittävät, että koronarokotukset työterveyshuollossa toteutetaan seuraavin muutoksin:

  • Korvaus toteutetaan nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien kelakorvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus rahoitetaan valtion toimesta.
  • Korvausprosentti on koronarokottamisen osalta 100 % ja rokottamisen kustannus ei kerrytä työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa määritellään vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.
  • Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Jyri Häkämies
Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK, Jarkko Eloranta
Akava ry, Sture Fjäder
STTK ry, Antti Palola                                                                                                     
                                                                

Ajankohtaista

19.2.2025

Järjestöjen kannanotto: Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Lue
19.2.2025

Eettinen kuormitus kasvaa resurssien vähetessä

Lue
18.2.2025

Uudistukset ajoivat nuorten työpajatoiminnan kriisiin – Jytyn Voima: ”Päätöksissä on unohdettu nuoret”

Lue
18.2.2025

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta, HE 198/2024 vp

Lue
17.2.2025

Miten pidennämme työuria? Tutkijaseminaari 27.2.

Lue
17.2.2025

Kestävä asuminen alkaa meistä kaikista

Lue
14.2.2025

Pro ilmoitti uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
14.2.2025

Maa on jäässä tai kärsä kipeä

Lue