Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat julkaisseet kotitalousvähennystä koskevan tutkimuksen. Sen perusteella kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2019 yhteensä 476 miljoonan euron edestä. Vähennystä on perusteltu erityisesti työllisyysvaikutuksella ja harmaan talouden torjunnalla.
STTK:n mielestä vaikutus työllisyyteen on pieni puolen miljardin kuluihin nähden.
– Vastaavalla summalla työllisyyttä voidaan tukea tehokkaamminkin. Vähennys on tutkimuksen perusteella myös tehoton sekä harmaan talouden torjunnan keinona että työllisyystoimena, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa.
VATT:in tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys kohdistuu hyvätuloisille ja se jakautuu hyvätuloisille alueille.
– Valtaosa vähennyksen hyödyntäjistä kuuluu hyvätuloisimpaan kahteen kymmenykseen suomalaisista. Keskipalkkaiselle suomalaiselle kotitalousvähennys näyttäytyy tulonsiirtona varakkaille, Koskela sanoo.
STTK:n mielestä kotitalousvähennystä ei tule kasvattaa.
– Kustannustehokkaampia työllisyystoimia ovat esimerkiksi raide- ja tiehankkeet. Myös niiden kokonaistaloudellinen vaikutus on suurempi.