Työturvallisuuden merkitys on korona-aikana korostunut entisestään, sillä työhön liittyy suuria riskejä monella sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan työpaikalla. Jos työntekijöiden työturvallisuus ei toteudu kunnolla, vaarantaa se potilas- ja asiakasturvallisuuden. Koronapandemian hoitamisessa keskeinen asia on oikeanlaisten ja tehokkaiden suojavarusteiden riittävä määrä. – Johdon on sitouduttava nykyistä aktiivisemmin ylläpitämään ja edistämään hyvää työturvallisuutta, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Kansallista lähihoitajapäivää vietetään keskiviikkona 27. tammikuuta.
– Työturvallisuuden pitää toteutua kaikkialla, sen tulee lähteä jo strategiasta, Paavola kertoo. –Turvallisuudesta pitää myös keskustella säännöllisesti. Tarvitaan enemmän selkeitä toimintaohjeita, joista kaikki työntekijät ovat tietoisia. Usein ongelmana ovat muuttuneet ohjeet, joista ei kerrota riittävän ajoissa ja selkeästi. Työntekijöitä on kuunneltava, ja vaarojen ja riskien arviointi pitää tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa. Vaarojen arviointia tehdään nykyisin erittäin puutteellisesti.
Hyvä työturvallisuus koostuu esimerkiksi terveysturvallisuudesta, riittävästä henkilöstömäärästä, työnkuormasta ja työnkuvasta, terveellisistä ja turvallisista tiloista, työergonomiasta ja työvuoroautonomiasta. Näiden asioiden tulee olla kunnossa jo normaaliaikana, näin selvitään paremmin myös kriisiaikoina.
Suojavarusteita on paikoin edelleen liian vähän työntekijöiden käytettävissä tai ne eivät ole riittävän tehokkaita. Hoivakodeissa hoidetaan myös koronapotilaita, sillä asiakkaita ei siirretä sairaalahoitoon, vaan heidät hoidetaan omissa asumisyksiköissään. Suojavarusteiden tulee olla koronapotilaita hoidettaessa yhtä tehokkaat hoivakodeissa kuin sairaaloissa. Suojautumisen on oltava riittävää kaikkialla, myös kotihoidossa. Varhaiskasvatuksessa on pohdittava nykyistä enemmän suojautumisen tarpeellisuutta ja mahdollisuutta.
– Hoitajista tulee pitää nyt hyvää huolta, että he jaksavat ja voivat pitää meidän maata pystyssä näinä vaikeina aikoina, Paavola muistuttaa.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa ei aina ole mahdollista eristää koronapotilaita omalle alueelleen, ja samat hoitajat hoitavat koronapotilaita ja muita asiakkaita. Tämä vaatii tarkkaa hoidon suunnittelua ja jatkuvaa vaarojen arviointia. Työntekijöiden on voitava kertoa puutteista ilman pelkoa vastatoimista.
Hoitoalan ammattilaisia tarvitaan hoitamaan niin koronaan sairastuneita kuin muitakin asiakkaita ja potilaita. Riittävästä suojautumisesta on huolehdittava aina. Altistuneiden työntekijöiden karanteeniohjeissa on edelleen epäselvyyttä ja tarkastamisen varaa, sillä käytössä on paikoin vielä ns. sovellettu karanteeni, joka on riski asiakkaille ja muille työntekijöille. Sovelletussa karanteenissa työntekijä käy töissä, mutta ei saa liikkua vapaa-ajalla.
Kansallista lähihoitajapäivää on vietetty SuPerin aloitteesta vuodesta 2009. Lisätietoa lähihoitajakoulutuksesta ja lähihoitajan työstä www.superliitto.fi
SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaista, jota työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085