Ranska kokeilee nelipäiväistä työviikkoa

Ranskan lyhennetty työaika

Jo yli neljäsataa ranskalaisyritystä on siirtynyt nelipäiväiseen viikkoon viiden päivän palkalla. Virkeiden ja tyytyväisten työntekijöiden on huomattu tekevän työnsä paremmin. 32-tuntisesta viikosta toivotaan ratkaisua myös pandemian myötä lisääntyneeseen työttömyyteen.

Ammattiliittojen ja lukuisten hallitusten vuosien varrella pyörittelemä ajatus nelipäiväisestä työviikosta on alkanut yllättäin toteutua Ranskassa ihan itsestään. Siinä missä ammattiliitot näkevät työajan lyhentämisen keinona jakaa työtä entistä tasaisemmin,  yritysjohtajat ovat huomanneet sen parantavan tuottavuutta.

Siinä missä ammattiliitot näkevät työajan lyhentämisen keinona jakaa työtä entistä tasaisemmin, yritysjohtajat ovat huomanneet sen parantavan tuottavuutta.


– Jos työntekijä on tyytyväinen, se näkyy ja kuuluu. Positiivisuus välittyy asiakkaalle, joka tulee herkemmin uudestaan kun yrityksen ilmapiiri on hyvä, lyonilaisen high-tech postimyyntifirma LDLC:n toimitusjohtaja Laurent de la Clergerie sanoo.
Hän muistelee edelleen naureskellen, kuinka yrityksen 900 työntekijää meinasivat pudota pallilta kuullessaan, että työviikko lyhyenee päivällä, mutta palkka pysyy ennallaan.

De la Clergerie:n mukaan uudistuksessa on itse asiassa pitkälti kyse luottamuksesta työntekijöihin. Myyntityö on kuluttavaa, ja kun pomo uskoo henkilöstön antavan täyden työpanoksen lyhyemmässä ajassa, työntekijöitä ei tarvitse roikottaa väsyneinä ja vastahakoisina työpaikalla. Ja koska toimisto on osan viikosta tyhjillään Laurent de la Clergerie aikoo palkata sinne lisää väkeä.

Osa-aikatyöttömyys jarruna irtisanomisille

Rekrytointi on mahdollista, koska LDLC tuottaa voittoa. Pandemian kaltoin kohtelemista ranskalaisyrityksistä valtaosa kuitenkin taistelee olemassaolostaan ja työajan lyhennys toteutuu pakon edessä.

Hallitus näkee tilapäisen työajan lyhentämisen keinona säilyttää työpaikat vähentyneestä työvoiman tarpeesta huolimatta. Koronasta kärsiville yrityksille tarjotaan mahdollisuus vähentää työntekijöidensä työpanosta 40 prosentilla, jolloin valtio maksaa osa-aikatyöttömille lisäkorvauksen. Tässä tapauksessa työntekijälle jää käteen 94 prosenttia palkasta.

Ratkaisu on kuitenkin tilapäinen ja tulee valtiolle kalliiksi. Ranskan ammattiliittojen keskusjärjestön CGT:n puheenjohtaja Philippe Martinezin mukaan nyt olisi aika etsiä pysyviä keinoja työn tasaamiseen.
– Lisääntyvä työttömyys uhkaa koko maan taloutta ja tekee kansalaisista sosiaalituen varassa elävää prekariteettia. Työntekijöiden kurjistaminen entisestään ei tässä tilanteessa auta ketään. Nyt pitäisi pyrkiä työn tasaamiseen lyhentämällä työaikaa ilman palkan alennusta, Philippe Martinez sanoo. Hänen mukaansa näin saataisiin lisää työpaikkoja ja enemmän kulutusvoimaa, jotka molemmat sysäisivät talouskasvua liikkeelle.

Vähemmän kahvia ja paperia

Philippe Martinez:n mielestä takavuosina kokeiltu työnantajan ja työntekijän sosiaalimaksujen alentaminen työajan lyhentämisen rahoittamiseksi on lyhytnäköinen ratkaisu, jolla tyhjennetään julkinen sosiaali- ja eläketurvabudjetti.
– Vastaisuudessa pitää löytää uusia työnteon muotoja niin, että työ jakaantuu tasaisemmin laajemmalle osalle kansalaisia. Ei saa unohtaa, että 35 viikkotuntiin siirtymisen yhteydessä syntyi kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, Martinez muistuttaa.

Nyt jo reilut 400 yritystä on ottanut omasta aloitteestaan käyttöön 32-tuntisen työviikon.

Ranska siirtyi 35-tuntiseen työviikkoon vuonna 2000. Nyt jo reilut 400 yritystä on ottanut omasta aloitteestaan käyttöön 32-tuntisen työviikon. Yritysten joukossa on niin pankkeja ja konsulttitoimistoja kuin teollisuuden tuotantolaitoksiakin. Paremman työtehokkuuden lisäksi näissä firmoissa on huomattu paitsi kahvin, myös konttoripaperin kulutuksen vähentyneen roimasti.

Teksti ja kuva: Virpi Latva

KUVATEKSTI: Nelipäiväiseen työviikkoon siirtyneissä ranskalaisyrityksissä on huomattu, että virkeä ja tyytyväinen asiakaspalvelija tekee työnsä paremmin ja saa asiakkaan tulemaan uudelleen.

Ajankohtaista

3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue
3.12.2024

Itäisen Suomen ohjelmaluonnos

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle – STTK:n näkemyksiä asuntopolitiikasta

Lue
29.11.2024

Uuden Euroopan äärellä 

Lue
29.11.2024

STTK: Vähimmäispalkka­­direktiivin toimeenpano antaa väärän kuvan Suomen tilanteesta 

Lue