Eilen (16.2.) julkaistun Nuorisotutkimusseuran kyselytutkimuksen mukaan 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys omaan elämäänsä on vuoden 2020 aikana tehnyt mittaushistorian suurimman sukelluksen. Vastaavasti nuorten kesätyöpaikkojen tarjonta lähes puolittui, opiskelijoiden työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen löytäminen vaikeutui ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä kääntyi nousuun.
Koronavuosi on vaikuttanut erittäin huolestuttavasti nuorten taloudelliseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
– Pitkittyessään tämä heikko tilanne voi vaikeuttaa kokonaisen sukupolven elämähallintaa ja kiinnittymistä työmarkkinoille. Nuorille tulisi nyt kaikin käytettävissä olevin keinoin luoda myönteinen näkymä tulevasta, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Markus Kutvonen painottaa.
Kutvonen pitää tervetulleena keskustelunavauksena SAKKI ry:n Työllistä Amis-kampanjaa.
– Ammattiin opiskelevien koulutus on käytännönläheistä ja työssäoppimisen merkitys siinä olennainen. Työelämäkokemusten saaminen on välttämätöntä, jotta osaamista voidaan kartuttaa ja ylläpitää. Työhön kiinnittyminen vahvistaa myös opiskelumotivaatiota. Moni opiskelija löytää työharjoittelupaikan myötä itselleen työpaikan. Nyt näitä verkostoja ei pääse syntymään, Kutvonen pahoittelee.
Osa kunnista tukee nuorten työllistymistä kesätyöseteleillä. Kutvonen ehdottaa, että se olisi valtakunnallinen.
– Opiskelijoille ja nuorille kesätyöpaikat ovat erittäin tärkeitä toimeentulon ja työmarkkinoille kiinnittymisen kannalta. Valtakunnallinen setelimalli yhtenäistäisi ja selkeyttäisi käytäntöjä sekä lisäisi nuorten alueellista yhdenvertaisuutta, Kutvonen arvioi.
Kehysriihestä konkreettisia esityksiä nuorten työllisyyteen
STTK kaipaa kehysriihestä konkreettisia toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi ja opiskelun keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Monet nuorten työllisyyden edistämiseksi kehitetyt monialaiset palvelut eivät ole lakisääteisiä, vaan hankepohjaisia ja kuntien omista ratkaisuista riippuvaisia. Palveluiden kenttä on hajanainen.
– Vaikuttavuutta tulisi parantaa yhtenäistämällä toimintamalleja ja takaamalla sama palvelutaso koko maahan. Voisiko esimerkiksi toimivaksi havaitun Ohjaamo-toiminnan vakinaistaa ja valtakunnallistaa? johtaja Taina Vallander pohtii.
Opiskelijoilla mielenterveyssyyt ovat suurin opiskelukykyä heikentävä tekijä.
– Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut tulisi toteuttaa lähellä nuoria, esimerkiksi Ohjaamoihin tai oppilaitoksiin. Resursseja tulisi suunnata myös opintojen keskeyttämistä ennaltaehkäisevään oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen, Vallander korostaa.
Lisätietoja STTK:ssa:
Markus Kutvonen, puheenjohtaja, STTK-Opiskelijat, puhelin 044 544 9106
Taina Vallander, johtaja, puhelin 040 184 1464
STTK:n ehdotukset nuorten työllisyystoimiksi:
1. Valtakunnallinen kesätyöseteli
Valtakunnallinen toteutus esimerkiksi 15-25-vuotiaille lisäisi alueellista yhdenvertaisuutta ja selkeyttäisi käytäntöjä.
2. Nuorisotakuun laajentaminen
Vastaavanlainen velvoitetyöllistäminen kuin ikääntyneillä. Kohdejoukkona erityisesti vastavalmistuneet ja opiskelun keskeyttäneet. Kunta työllistää itse tai tuetusti yksityiselle sektorille.
3. Ohjaamoiden vakinaistaminen lainsäädäntöön ja rahoituksen vahvistaminen
Ohjaamo-toiminta tulisi vakinaistaa valtakunnallisesti lainsäädännöllä ja niiden rahoitus varmistaa. Tämä yhdenvertaistaisi nuorten palveluja eri kunnissa.
4. Nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tuen resurssit kuntoon
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyden palvelut tulisi vakiinnuttaa ohjaamoihin ja oppilaitoksiin. Mielenterveyssyyt ovat merkittävin nuorten opiskelukykyä heikentävä tekijä.
5. Oppilaanohjauksen lisääminen ja nuorten työelämätietoisuuden vahvistaminen
Opiskelun tuki, opinto-ohjaus sekä oppilashuollon palvelut edellyttävät riittävää resursointia kaikilla koulutusasteilla ja erityisesti nivelvaiheissa.
Työelämän ja työnhaun perustiedot ja -taidot tulisi sisällyttää eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ikätasoisesti pakollisena kokonaisuutena.
6. Edistetään nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen
Edistetään vailla ammatillista tutkintoa olevien nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen esimerkiksi kehittämällä koulutuskorvauskäytäntöjä kokeilun avulla. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laatuun.