Maan hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin. UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus luopua toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta veti maton alta tältä paikallisen sopimisen kehittämiseltä.
Suomalainen luottamukseen ja sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä on käännekohdassa. UPM-Kymmene Oyj:n viimeviikkoinen ilmoitus toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen yksipuolisesta määräämisestä on harppaus pois pohjoismaisesta sopimusyhteiskunnasta kohti epädemokraattista yritysten saneluvaltaa.
Työmarkkinajärjestelmä on perustunut työehtosopimuksilla sopimiseen, jossa eri alojen ja henkilöstöryhmien erityispiirteet voidaan joustavasti ottaa sopimisessa huomioon. Tästä syystä työehtosopimuksiin on sovittu sisälle suuri määrä sellaisia sopimuskohtia, joista osapuolet – henkilöstö ja työnantaja – voivat sopia työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesti toisin.
Metsäteollisuudelle alakohtainen työehtosopimus joustoineen oli silti liian jäykkä järjestelmä. He ilmoittivat syksyllä 2020 sopivansa työehdoista vain yrityskohtaisesti. Pro on valmistautunut tähän ja syksystä lähtien tunnustellut, miten eri yritykset haluavat Pron kanssa sopia. Viime viikolla UPM ilmoittikin yllättäen, ettei se halua sopia toimihenkilöiden työehdoista millään tasolla. UPM haluaa jatkossa määrittää työehdot yksipuolisesti ilman sopimista.
Työ- ja elinkeinoministeriön paikallisen sopimisen kehittämistä pohtinut työryhmä antaa esityksensä hallitukselle maaliskuun alussa. Metsäteollisuuden toimihenkilösopimukset päättyvät 31.12.2021. Ammattiliitto Pron hallitus esittää, että paikallisen sopimisen lainsäädännöllinen kehittäminen siirretään tulevan sopimusneuvottelukierroksen yli, jos paikallisen sopimisen työryhmä jää erimieliseksi aikarajan päättyessä. Metsäteollisuusyritysten ilmoitukset sopimusneuvottelujen siirtämisestä paikalliselle tasolle on vielä vailla konkreettisia muotoja UPM-Kymmeneä lukuun ottamatta. Ennen lainsäädännöllisiä uudistuksia paikallisen sopimisen raameiksi, on tärkeä nähdä, mihin työehtoneuvottelut kehittyvät tulevalla kierroksella.
Jos yrityksille paikallinen sopiminen ei kelpaakaan, vaan työehdot ja palkkaus pyritään sanelemaan, pitää eduskunnan lisätä lainsäädäntöä, jolla mielivalta estetään. Pron hallituksen mielestä työntekijöiden kollektiivinen sopiminen tulee turvata hallitusohjelman mukaisesti eli edistämällä paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti myös luottamusmiesten toimintaoikeuksia tulee vahvistaa.
Ammattiliitto Pro on edelleen valmis neuvottelupöytään UPM:n kanssa, mutta työnantajan työehtojen yksipuolinen määrittely ei käy.
Lisätietoja: Jorma Malinen, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja, puh. 050 576 0389
Pro – yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista
Ammattiliitto Pron jäseniä ovat koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta.
Olemme suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva, osaava ja vastuullinen vaikuttaja.
Perustehtävämme on parantaa jäsentemme ja alalle kouluttautuvien toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tarjoamme monipuoliset, hyödylliset ja rahanarvoiset jäsenedut ja -palvelut.
Meihin kuuluu 120 000 jäsentä ja neuvottelemme 75 virka- ja työehtosopimusta. Olemme STTK:n jäsen.