Olemme viime keväästä alkaen eläneet hyvin poikkeuksellista aikaa. Koronapandemia on vaikuttanut jokaisen elämään jollakin tavalla – toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Pandemiaa ei myöskään ole voitettu, vaan elämme järjestyksessä toista koronakevättä, jota Suomessa hallitsevat kasvavat tautiluvut, virusvariantit ja niiden tahdissa nopeastikin muuttuvat viruksen torjuntakeinot.
Vuosi sitten suomalaisessa työelämässä tapahtui kahdessa viikossa enemmän kuin kuluneessa 20 vuodessa, kun iso osa palkansaajista siirtyi työskentelemään etänä. Käsitys työn tekemisen muodosta ja paikkasidonnaisuudesta muuttuivat kertaheitolla ja monet ennakkoluulot työntekijöiden suoriutumisesta työssään ilman valvovaa silmää joutivat romukoppaan. Muutoksen seurauksissa riittää työelämän tutkijoilla työtä pitkäksi aikaa.
Samaan hengenvetoon on kuitenkin syytä kiitollisuudella muistaa, että monet liittojemme jäsenet ovat moninaisissa työtehtävissään – ja osa aivan pandemian vastaisen taistelun eturivissä – olleet huolehtimassa kansalaisten hengestä, terveydestä, turvallisuudesta ja arkemme sujumisesta ilman minkäänlaista mahdollisuutta etätyöhön.
Pandemian vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen eivät onneksi ole osoittautuneet aivan niin pahoiksi kuin vielä viime vuoden puolella pessimistisimmät meistä arvioivat. Tulevaisuuden ennustaminen onkin hyvin vaikea laji. Monet ennusteet arvioivat talouden kasvun silti elpyvän jo tämän vuoden puolella, mutta erot eri toimialojen välillä ovat suuret.
— työelämässä tapahtui kahdessa viikossa enemmän kuin kuluneessa 20 vuodessa —
Alkuvuoden aikana on kaksi merkittävää asiaa, joihin pyrimme osaltamme vaikuttamaan STTK:n hallituksen vahvistamien tavoitteiden pohjalta.
Kuntavaalien alkuperäistä ajankohtaa siirrettiin parilla kuukaudella ja vaalit käydään kesäkuussa – silloinkin hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronan varjo ulottuu demokratiaankin. Pidän tärkeänä, että vaalit voidaan järjestää turvallisesti ihan jokaiselle äänestäjälle. Tästä syystä päätös siirtää vaaleja kahdella kuukaudella on oikea.
Kunnilla on keskeinen merkitys kansalaisten välttämättömien palveluiden ja toimintojen toteuttajina. Nyt kunnat ovat suuren murroksen äärellä: Sotepalvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille, työllisyyden hoito taas kuntien vastuulle. Oppivelvollisuuden pidentäminen luo kunnille aiempaa vakaamman roolin osaavan työvoiman varmistamisessa ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttajana. Kansallinen hiilineutraalisuustavoite edellyttää myös kunnilta suuria muutoksia toiminnassaan aivan lähitulevaisuudessa.
Muuttoliike kasvukeskuksiin, syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen ovat jo pitkään rasittaneet kuntien taloutta. Koronapandemia on haastanut kuntia viimeisen vuoden ajan. Kuntavaalien merkitys on suuri: niissä valitaan henkilöt, jotka päättävät meitä jokaista lähellä olevista palveluista.
STTK:ssa on noin puoli miljoonaa palkansaajaa, joista 180 000 työskentelee kunnissa oman alansa parhaina osaajina ja peräti tuhat toimii kuntapäättäjänä. Jäsenistössämme on osaamista, joka näkyy ruohonjuuritasolla, käytännön palvelujen toteutuksessa. Rohkaisen kaikkia kiinnostuneita asettumaan kuntavaaliehdokkaaksi puolueeseen katsomatta. Ja luonnollisesti kannustan kaikkia käyttämään kansalaisoikeuttaan ja äänestämään kuntavaalissa. Mielestäni se on etuoikeus, suorastaan kansalaisvelvollisuus.
Huhtikuun lopulla hallitus neuvottelee julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022 – 2025, eli pitää toisen kehysriihensä, joka on samalla hallituskauden puolivälitarkastelu. Tuolloin tarkastellaan, onko hallitus saavuttanut tavoitteitaan ja tarvitaanko kenties lisätoimia niihin pääsemiseksi. Hallitus tuumailee erityisesti viime syksyn budjettiriihessä linjaamiaan tavoitteita, joista työelämäasioissa paikallisen sopimisen edistäminen lienee yksi kehysriihen kuumista perunoista.
On aivan varmaa, että riihen keskusteluihin ja siellä tehtäviin päätöksiin vaikuttaa edelleen jatkuva pandemiatilanne, joka toivottavasti kuitenkin tuolloin on nykytilannetta huomattavasti parempi.
STTK:n hallitus vahvisti runsas viikko sitten omat tavoitteensa maan hallituksen puoliväliriiheen. Tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:
- Työ oikeudenmukaisen, kestävän ja hyvinvoivan Suomen rakentamiseksi jatkuu hallitusohjelman pohjalta.
- Tarvitaan panostuksia työllisyyteen ja osaamiseen.
- Vero- ja eläkejärjestelmän kestävyys on varmistettava.
- Kolmikantainen työalainsäädännön valmistelu ja julkisten palveluiden kehittäminen vahvistavat luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa.
Mielestämme elvyttävä talouspolitiikka tukee kriisistä selviytymistä ja sitä tulisi jatkaa hallituskauden loppuun. Talouden sopeutustoimista päättäminen on vielä liian aikaista ja niiden ajoittaminen samanaikaisesti elvytyksen kanssa veisi elvytykseltä tehon. Suhdannepolitiikan kiristämisen aika on vasta, kun kriisi helpottaa ja nousukausi käynnistyy.
Toivottavasti rokotteiden saatavuus paranee, jotta saisimme riittävän rokotekattavuuden, sen myötä suojan taudilta mahdollisimman nopeasti ja jotta koronakeväiden sarjaan ei ainakaan tulisi kolmatta jaksoa. Toivon meidän kaikkien jaksavan vielä muutaman viikon ja noudattavan annettuja ohjeita, suosituksia ja määräyksiä – ne ovat meidän kaikkien parhaaksi.
Eikä oman terveen järjen käyttäminenkään koskaan pahasta ole!
Mutta olipa koronaa tai ei, maa etenee radallaan ja huomenna koittaa taas kevätpäiväntasaus. Se päivä vuodesta, kun aurinko siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle, valo voittaa pimeyden ja päivä yön.
Toivotan kaikille aurinkoista kevättä, terveyttä ja jaksamista!
Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja