Ensimmäinen koronavuosi ravisteli työtä ja työyhteisöjä

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on julkaissut vuoden 2020 Työolobarometrin ennakkotulokset. Ne ovat yhtä mielenkiintoisia kuin oli vuosi itsessään.

Mitä koronavuodesta 2020 jää käteen? Tuoreessa TEMin työolobarometrissa tulevaa työelämää visioidaan seuraavasti:

”Tällä [etätyöllä] voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi kohtaanto-ongelmaan sekä oman osaamisen kehittämisen edistämiseen. Paikkariippumattomuus voi myös edistää työssä jaksamista ja työssä nykyistä pidempään pysymistä sekä esimerkiksi osatyökykyisten työllistymistä. Matkustuksen vähentyminen voi taas osaltaan parantaa edellytyksiä hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi.”

On hyvin todennäköistä, että pandemian puristuksessa tehty digiloikka saa jalostunutta jatkoa.

On hyvin todennäköistä, että pandemian puristuksessa tehty digiloikka saa jalostunutta jatkoa. Muilta osin ministeriön tulevaisuuskuva on silti vain luonnos, jota tässä vaiheessa vaivaa vielä liiallinen optimistisuus.

Barometrin mukaan etätyö tai paikkariippumaton työ yleistyivät vuonna 2020 voimakkaasti. Miljoona palkansaajaa – eli noin puolet kaikista työntekijöistä – teki vuoden aikana etätyötä, ja moni teki sitä aiempaa selvästi useammin. Etätyö oli yleisintä ylempien toimihenkilöiden ja valtion palkansaajien keskuudessa.

Valtaosa on tyytyväisiä etätöiden sujumiseen

Valtaosa kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä etätöiden sujumiseen. Tulos on mielenkiintoinen, koska etätyön olosuhteet ovat vaihdelleet suuresti. Joillakin ne ovat olleet mainiot, toisilla jopa surkeat. Niin tai näin, etätyön olosuhteista ja niiden turvallisuudesta huolehtiminen ei voi olla ensisijaisesti työntekijöiden vastuulla, mikä todetaan jo työturvallisuuslaissa.

Jatkossa tähän eriarvoisuutta ruokkivaan ja vastuita hämärtävään asetelmaan joudutaan varmasti puuttumaan, jotta niistä ei muodostu uusia ongelmia. Tosissaan on otettava myös se uhkakuva, jossa etätyöskentelymahdollisuuksista muodostuu kuin varkain uusi työsuhteen solmimisen tai työsuhteen jatkamisen edellytys.

Monilla työpaikoilla lähityö säilyi epidemiasta huolimatta ─ tai nimenomaan sen vuoksi ─ vallitsevana työmuotona. Niillä jouduttiin kaiken muun ohessa pohtimaan, miten tehtävät hoidetaan terveysturvallisesti. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työpaikat ovat toistaiseksi selvinneet pandemian haasteista suhteellisen hyvin. On tehty oikeita ratkaisuja työntekijöiden ja asiakkaiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Huomiota on kiinnitetty muun muassa työkäytäntöihin, ohjeistuksiin ja asiakkaiden turvallisuuteen. Ne ovat olleet aplodien arvoisia oivalluksia ja niistä on varmasti hyötyä jatkossakin.

Koronavuosi kohteli työpaikkoja ja työntekijöitä hyvin eri tavoin.

Ensimmäinen koronavuosi kohteli työpaikkoja ja työntekijöitä hyvin eri tavoin. Joka kuudennen palkansaajan työt vähenivät. Pelko töiden päättymisestä samoin kuin työttömyydestä ja sen pitkittymisestä lisääntyivät. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska entuudestaan tiedetään, että epävarmuus näkyy työpaikoilla tuottavuuden ja hyvinvoinnin heikentymisenä sekä työn imun, sitoutumisen ja aloitteellisuuden hiipumisena.

Samaan aikaan kun monilta työt vähenivät, joka kolmannen työntekijän työpaikalla työmäärät kasvoivat. Erityisesti näin tapahtui naisvaltaisilla kuntatyöpaikoilla, joista terveydenhuolto on hyvä esimerkki. Kasvaneet työpaineet yhdistettyinä niukkoihin resursseihin heikensivät työntekijöiden mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään kunnolla. Tämä lisäsi eettistä stressiä, josta koronavuonna alettiin puhua jopa hoitoalan uutena vitsauksena.

Keväällä 2020 työpaikoilla hypättiin valtava digiloikka. Joka toisella työpaikalla tehtäviä jaettiin uudelleen, ja uusia tietojärjestelmiä sekä työmenetelmiä onnistuttiin ottamaan käyttöön tiukalla aikataululla. Esimiesten katsottiin suhtautuvan entistä rakentavammin työntekijöiden muutosehdotuksiin, ja he myös kannustivat entistä useammin kokeilemaan uusia asioita. Nämä ovat hyviä viestejä, ja ne voi ottaa ilolla vastaan: muuttuvat työolosuhteet edellyttävät jatkuvasti kehittyviä ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä, joilla arki saadaan sujumaan ja joilla tuetaan keskittymistä ja palautumista.

Koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni

Kyselyn mukaan työnantajan järjestämään koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni ensimmäisenä koronavuonna hieman, mutta verkkomateriaaliin perustuva omatoiminen opiskelu lisääntyi. Valtaosa kyselyyn vastanneista piti työpaikkaansa oppimista ja osaamisen kehittymistä tukevana. Erityisesti näin arvioitiin suurilla työpaikoilla. Vaikka tulos on myönteinen, se on myös hämmentävä, koska tunnetusti monilla tahoilla esimerkiksi digitaalisia työvälineitä on otettu käyttöön silkalla mututuntumalla. Sellainen ei voi eikä saa korvata asiantuntevaa ja yksilöllistä perehdyttämistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön laatima työolobarometri, jota on tehty vuodesta 1992 lähtien, tarjoaa osaltaan pohjaa tulevaisuuden työelämän rakentamiselle laajassa yhteistyössä. Koronavuosina tehdyistä kriisiratkaisuista ei sellaisinaan ole työpaikkojen uusiksi toimintamalleiksi.

Erkki Auvinen
Kirjoittaja on STTK:n työelämäasiantuntija ja Työ2030-ohjelman valmisteluryhmän ja ohjausryhmän jäsen.