Jotta koronasta jonain päivänä päästään, meidän pitää hyväksyä, että olemme osa globaalia yhteisöä. Vastuu ei ulotu vain omaan perheeseen, kaupunginosaan, seutukuntaan tai maanosaan. Covid-19:n kukistaminen Suomessa näet edellyttää sitä, että se kukistetaan kaikkialla.
Valtioneuvosto julkaisi viikko sitten suunnitelmansa koronarajoitusten purkamiseksi Suomessa. Suunnitelma on ollut viikon verran kansalaisten kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa. Lisäksi näkemyksiään ovat päässeet kertomaan esimerkiksi kunnat ja työmarkkinajärjestöt, myös STTK.
Tautitilanteen saaminen hallintaan tukee myös taloutta ja työllisyyttä
Olemme korostaneet lähes koko pandemian ajan, että tautitilanteen saaminen hallintaan on ensisijaista ja tukee myös taloutta ja työllisyyttä. Valtioneuvoston exit-strategiakin nojaa johdonmukaisesti tähän ajatukseen: Terveyden on tultava ensin. Pidämme välttämättömänä, että elinkeinotoiminnan rajoitusten purkaminen tehdään siinä järjestyksessä, missä riskit ovat pienimmät. Esimerkiksi ruoka- ja lounasravintoloissa riittävät etäisyydet on mahdollista säilyttää, toisin kuin yökerhoissa tai festareilla. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamiselle on kuitenkin välttämätöntä löytää selkeitä turvallisia toimintakäytäntöjä – ala on yksi eniten koronarajoituksista kärsineistä.
Rajoitustoimien purkamisessa on järkevää edetä samassa tahdissa rokotusten kanssa. Voidaan olettaa, että elokuussa kausivaihtelu kääntää tartunnat jälleen nousuun. Silloin rokotuskattavuuden tulisi olla jo korkealla tasolla, jotta uusi aalto voidaan välttää ja rajoitusten purkamista jatkaa. Moni entinen matkailun kohdemaa, kuten Thaimaa ja Kreikka ovat ilmoittaneet avaavansa kesällä matkailua rokotetuille. Vastaavaa järjestelyä olisi perusteltua harkita myös Suomessa.
Suurimmat riskit ja huolet exit-strategian toteutumisessa liittyvätkin rokotteiden saatavuuteen ja rajavalvonnan onnistumiseen. Virusmuunnokset eivät pysähdy rokotuksiin, ja rokotteiden saatavuuden heikentyminen voi hidastaa rajoitusten purkua.
Ensi viikolla alkavassa kehysriihessä hallituksella on myös paikka linjata toimista lomautettujen ja nuorten tukemiseksi.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti terveydenhuollon henkilöstön jaksamista on koeteltu äärirajoille, eikä henkilöstön rokotekattavuus ole vieläkään kaikkialla Suomessa ja kaikissa tehtävissä riittävällä tasolla. Rajoitusten noudattaminen tai noudattamatta jättäminen näkyykin suoraan kaikkien niiden ammattiryhmien työssä, jotka terveydestämme huolehtivat. STTK on pitänyt kehysriihen alla esillä julkisen sektorin koronaetulinjassatyöskentelevien ammattiryhmien palkitsemista äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa jo yli vuoden ajan jatkuneesta työstä.
Lomautettujen määrä on taas nousussa. Ensi viikolla alkavassa kehysriihessä hallituksella on myös paikka linjata toimista lomautettujen ja nuorten tukemiseksi. Olemme kuluneen vuoden aikana esittäneet lomautettujen tilanteen helpottamiseksi lyhennetyn työajan tukea, jolla työnantajia kannustettaisiin tarjoamaan lomautettuina oleville työntekijöille töitä edes osa-aikaisesti, edes vähän. Tuki ehkäisisi lomautusten muuttumista pysyväksi työttömyydeksi ja pitäisi mahdollisimman monen työssä kiinni.
Nuorten työllisyyden tueksi olemme esittäneet valtakunnallista nuorten kesätyöseteliä. Sen kautta eri puolilla Suomea asuville nuorille syntyisi yhdenvertaisempi mahdollisuus saada kesätöitä. Nyt kesätyöseteleitä tarjoavat vain suurimmat kunnat. Seteli tukisi kaikkiennuorten työelämään pääsyä ja toimeentuloa.
Nuorten työllisyyden tueksi olemme esittäneet valtakunnallista nuorten kesätyöseteliä.
Lasten ja nuorten asettaminen etusijalle on inhimillistä politiikkaa
Lasten ja nuorten asettaminen etusijalle rajoitusten purkamisessa on ollut hallitukselta inhimillistä politiikkaa. Jokainen muistaa, miten pitkältä ajalta yksi vuosi lapsuudessa ja nuoruudessa tuntui. Koulujen ja harrastusten mahdollisimman nopea paluu normaaliin on heille viesti siitä, että elämä jatkuu pandemiasta huolimatta.
Valtioneuvoston suunnitelman ehkä keskeisin viesti on, että rajoituksia voidaan purkaa vain, jos niitä ensin noudatetaan. Tämä edellyttää meidän kaikkien sitoutuvan ja luottavan sekä toisiimme että viranomaisten ohjeisiin. Jotta jaksaisimme jatkossakin toimia ohjeiden mukaan, meidän pitää siis luottaa, että ohjeiden noudattaminen on välttämätöntä ja että muutkin tekevät niin. Tilastokeskus on tehnyt kansalaispulssi-mittausta, eli tuottanut tietoa siitä, miten suomalaisten luottamus kehittyy. Toistaiseksi tilanne on varsin hyvä, epäilemättä parhaita maailmassa.
Pandemian torjuminen poistaa meiltä vallan päättää, mutta säilyttää harteillamme vastuun itsestämme ja toisistamme. Tämä on valtava haaste yksilönvapauteen nojaavassa yhteiskunnassa, yhä yksilöllisemmäksi kehittyneessä kulttuurissa, joka on sinnitellyt jo yli vuoden. Jotta koronasta jonain päivänä päästään, meidän pitää hyväksyä, että olemme osa globaalia yhteisöä. Vastuu ei ulotu vain omaan perheeseen, kaupunginosaan, seutukuntaan tai maanosaan. Covid-19:n kukistaminen Suomessa näet edellyttää sitä, että se kukistetaan kaikkialla.
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja
| 17.2.2021