Edessä turvallinen tulevaisuus?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on keskitytty viime aikoina vahvasti turvallisuuteen ja siihen, miten meidän tulee huomioida sekä oma että muiden turvallisuus toiminnassamme. Ajattelutapa on ymmärrettävä ja tarpeellinen. Turvallisuutta voi kuitenkin tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta.

Turvallisuutta luovat niin ikään luotto ja varmuus tulevaisuuteen, sekä takuu opintojen tai työn jatkuvuudesta poikkeusaikoina ja niiden jälkeen. Erityistä huolta minussa herättää nuorten ja opiskelijoiden asema. Heitä koskettavat ongelmat ovat alkaneet näkyä uutisissa ja tutkimuksissa, eikä suunta näytä hyvältä.

Turun yliopiston kesällä 2020 toteuttama Valmistuitko koronakeväänä? – tutkimus tuo ilmi hälyttäviä tuloksia. Nuorisotyöttömyys on kasvanut kriisin aikana yli kaksi kertaa muuta työttömyyttä nopeammin. Joka kolmas ammattiin valmistuva ei usko työllistyvänsä lainkaan opiskelemalleen alalle. Nuorten kokema ahdistus ja masennus ovat lisääntyneet, ja moni on jäänyt ongelmiensa kanssa ilman apua.

Lisäksi uupuneiden opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut ja opiskeluinto romahtanut. YTHS:n joulukuussa 2020 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan vain joka viides yliopisto-opiskelija oli innostunut opiskelusta. Akavan opiskelijoiden maaliskuussa 2021 toteuttamassa kyselyssä ainoastaan 4,48% korkeakouluopiskelijoista koki integroituneensa vahvasti korkeakouluyhteisöönsä. Korona myös viivästytti usean korkeakouluopiskelijan valmistumista.

Nuoret ja opiskelijat pyrkivät – kaikkien muiden tavoin – toimimaan vallitsevassa tilanteessa vastuullisesti ja parhaansa mukaan. 

Tilannetta ei paranna se, että nuoria ja opiskelijoita on syyllistetty useaan otteeseen koronatartuntojen lisääntymisestä. Asiantuntija puhui ennen vuoden vaihdetta ”kurinpalautuksesta” ja nuorison pilaamasta joulusta. Nuoret ja opiskelivat kokevat siis epävarmuutta opintojensa etenemisestä ja työllistymisestään, minkä lisäksi heitä on leimattu vastuuttomiksi ja terveyttä huomioimattomiksi toimijoiksi.

Tulevaisuutta rakennetaan nyt

Aihe on tärkeä, sillä nuoret ja opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä, esimiehiä ja päättäjiä. On meidän vastuumme taata heille eväät hyvään, tasapainoiseen ja turvalliseen elämään.

Susanne Salmi totesi tammikuussa Helsingin Sanomien kolumnissaan: ”Tosiasiassa suuri osa opiskelijoista ei rymyä haalareissa syljeskelemässä virusta ympäristöönsä, vaan yrittää lähinnä selvitä poikkeuksellisesta elämäntilanteesta. Monelle se on ollut vaikeaa”.

Yhdyn hänen sanoihinsa. Nuoret ja opiskelijat pyrkivät – kaikkien muiden tavoin – toimimaan vallitsevassa tilanteessa vastuullisesti ja parhaansa mukaan. 

Siksi syyllistämisen sijaan toiminnan tulee olla kannustavaa, ohjaavaa ja esimerkillistä. Esimerkillä johtamisen voisi aloittaa oppilaitoksista, joissa mm. lähiopetusta on vähennetty systemaattisesti vuosien ajan. Nuoret tarvitsevat sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. He tarvitsevat vahvoja esikuvia, joita ahtaalle ajetut opettajat edustavat.

Annetaan nuorille myös mahdollisuus elää nuoruuttaan, sillä kerran hukattuna sitä ei saa takaisin.

Tapio Mattila
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja