Nuorten työntekijöiden osallisuuteen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää työpaikoilla vahvemmin huomiota. Se edellyttää myös nykyistä parempia valmiuksia ohjata ja neuvoa työelämään tulevia. STTK:n selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia nuorista sai työelämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa koulusta tai oppilaitoksesta. Työnantajan antaman neuvonnan mainitsi vain muutama vastaaja.
— Koulutusjärjestelmämme tekee hyvää työtä työelämän perustaitojen kouluttamisessa. Silti meillä on paljon tehtävää, jotta kaikkien työelämään tulevien ymmärrys omista oikeuksista ja velvollisuuksista olisi riittävällä tasolla, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Työelämän yleissivistykseen pitäisi kuulua esimerkiksi valmius tarkistaa työsopimus, työsuhteen ehdot sekä palkkakuitti.
— Työpaikoilla nuoret eivät aina saa myöskään työtehtäviinsä riittävää perehdytystä ja tukea. Tässä on petraamisen paikka.
STTK:n ylläpitämä Työelämään.fi-sivusto kokoaa yhteen työelämän pelisääntöihin liittyvää perustietoa sekä opetuksen tukimateriaaleja, pelejä ja testejä nuoren työelämätietouden tukemiseksi. Oppimateriaali on veloituksetta myös oppilaitosten ja opettajien käytettävissä.
— Olemme halunneet koota nuorille kaikkein keskeisimmät tiedot helposti omaksuttavaksi kokonaisuudeksi ja siten omalta osaltamme tasoittaa tietä työelämään. Kesäaikaan nuoria ja heidän työnantajiaan palvelee myös palkansaajajärjestöjen yhteinen maksuton Kesäduunari-info.
Jatkuva oppiminen tulee työpaikoille
Kuluneen vuoden aikana koronapandemia on osoittanut, miten nopeaa työelämän muutos voi olla. Tulevaisuudessa työpaikkojen onkin yhä tärkeämpää ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja työntekijöiden osaamistarpeita. Myös työntekijälle valmiudet ja halukkuus päivittää osaamistaan ovat välttämättömiä ominaisuuksia. Osaamistarpeita koskevan ennakointitiedon perusteella tulevaisuuden työelämässä kysyntää on erityisesti korkeakoulutasoiselle osaamiselle.
— Sen lisäksi, että varmistamme nuorten pääsyn koulutukseen, on rakennettava polkuja osaamistason nostoon myös työikäisille, Palola muistuttaa.
Työelämää lähellä olevilla ammatillisella- ja ammattikorkeakoulutuksella on tärkeä rooli tarjota eri ikäisille mahdollisuuksia osaamien kehittämiseen.
— STTK on esittänyt, että korkeakoulut kehittäisivät edelleen koulutusratkaisuja, joissa olisi mahdollisuus nostaa omaa osaamistasoa oppisopimustyyppisesti eli kiinteästi osana omaa työtä ja ilman pitkiä poissaoloja työelämästä.
STTK on esittänyt, että osaamista kehitettäisiin ja ennakoitaisiin työpaikoilla suunnitelmallisesti työntekijöiden osaamiskartoitusten avulla.
— Henkilöstön osaamiseen panostaminen on työnantajalle investointi, joka maksaa itsensä takaisin uusina innovaatioina, parempana tuottavuutena ja lisääntyneenä hyvinvointina, painottaa Palola.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on puhujana Arenen ja Jyväskylän AMK:n järjestämillä valtakunnallisilla AMK-päivillä, joka järjestetään virtuaalisesti tänään 5.5.2021.
| 4.9.2017