EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistettava nopeasti

Euroopan Unioni

• Velkasäännöstä on luovuttava.
• Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit.
• Vaihtotaseiden hallinta vahvemmin mukaan sääntökehikkoon
.

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät tarpeellisena uudistaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Euroopan komissio aloitti jo ennen koronaviruskriisiä velka- ja alijäämäsääntöjen uudistamisen, mutta työ jäi kesken.

Koronaviruskriisin ajaksi finanssipolitiikan säännöt on hyllytetty. Vanhaan sääntökehikkoon palaamisen sijaan kriisin jälkeen on siirryttävä noudattamaan uudistettuja sääntöjä. Nykyiset säännöt ovat osoittautuneet myötäsyklisiksi eli suhdannevaihteluita vahvistaviksi, kun niiden olisi pikemmin tuettava vastasyklistä finanssipolitiikkaa.

Velkasäännöstä on luovuttava

Koronaviruskriisin jälkeen ei ole realistista palata noudattamaan julkiselle velalle asetettua enimmäismäärää 60 % BKT:sta. Velkasäännön ylärajalle on vaikea löytää taloustieteellisiä perusteluita, eikä sen saavuttaminen ole lähitulevaisuudessa edes tarkoituksenmukaista.

Alijäämäsäännön mahdollistettava julkiset investoinnit

Maastrichtin sopimuksessa määritelty alijäämäsääntö 3 % BKT:sta voi toimia perustana uudelle sääntökehikolle, mutta siitä on luettava ulos julkiset investoinnit. Näin voidaan varmistaa, että julkisella sektorilla on mahdollisuus elvyttää ja ylläpitää investointeja myös taantumissa. Tämä noudattaa ns. kultaista sääntöä, jonka mukaan investoinnit tulee rahoittaa velkarahalla ja juoksevat menot tuloilla suhdannevaihteluiden yli.

Alijäämäsääntöjä tulee myös yksinkertaistaa. Rakenteellisen alijäämän määrittely on epävarmaa ja muuttuu usein ajan kuluessa. Tästä syystä rakenteelliseen alijäämään nojaavista säännöistä on syytä luopua.

Vaihtotaseet uuden sääntökehikon keskiöön

Vaihtotaseiden epätasapainot olivat pitkälti syy eurokriisiin. Vaihtotaseiden hallintaan perustuvia sääntöjä tulisikin merkittävästi vahvistaa. Vaihtotaseiden ali- ja ylijäämiä pitäisi käsitellä symmetrisesti esimerkiksi niin, että kolmen prosentin poikkeamasta joutuu sijoittamaan varoja Euroopan investointirahastoon.

Lisätiedot:
• Katja Lehto-Komulainen, johtaja, FinUnions, puh. +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
• Anni Marttinen, ekonomisti, SAK, puh. +358 40 765 8584, anni.marttinen@sak.fi
• Patrizio Lainà, pääekonomisti, STTK, puh. +358 40 583 4432, patrizio.laina@sttk.fi

Ajankohtaista

19.2.2025

Järjestöjen kannanotto: Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Lue
19.2.2025

Eettinen kuormitus kasvaa resurssien vähetessä

Lue
18.2.2025

Uudistukset ajoivat nuorten työpajatoiminnan kriisiin – Jytyn Voima: ”Päätöksissä on unohdettu nuoret”

Lue
18.2.2025

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta, HE 198/2024 vp

Lue
17.2.2025

Miten pidennämme työuria? Tutkijaseminaari 27.2.

Lue
17.2.2025

Kestävä asuminen alkaa meistä kaikista

Lue
14.2.2025

Pro ilmoitti uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
14.2.2025

Maa on jäässä tai kärsä kipeä

Lue