Tulevilla valtuustoilla on isoja asioita edessään: sote-uudistus on vihdoin tulossa ja koronapandemian jälkiä korjaillaan pitkään. Suurissa kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla niiden vaikutukset vielä korostuvat. Sote näyttää olevan hankala isojen kaupunkien taloudelle, jota uusi maakuntavero voisi helpottaa. Pandemia koettelee toki koko maata, mutta tiheään asutuissa isoissa kaupungeissa tilanne on selvästi pahin.
Kuntien asukkaista valtaosa on seurakuntien jäseniä, toisin kuin yleisestä keskustelusta voisi päätellä. Kirkkoon kuului viime vuoden lopussa runsaat 3,7 miljoonaa suomalaista eli 68,6 prosenttia väestöstä. Kunnan ja seurakunnan yhteistyöllä onkin pitkät perinteet.
Monissa pienissä kunnissa kirkko on kunnan ainoa nähtävyys.
Varhaiselta keskiajalta lähtien pitäjän yhteisistä asioista päätettiin kirkonkokouksessa papin johdolla. Seurakunnan hoitamia yhteisiä asioita olivat köyhäinhoito, kansanopetus ja yleinen järjestyksenpito. Tuo perinne kantaa yhä. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteistä toimintaa vauvasta vaariin, kirkkorakennukset ja seurakuntien yhteiset kokoontumistilat ovat tärkeitä maamerkkejä. Monissa pienissä kunnissa kirkko on kunnan ainoa nähtävyys.
Kunnan ja seurakunnan yhteinen tavoite on asukkaiden hyvinvointi. Ihmisten hyvinvointi tehdään arjessa. Kuntien sosiaalitoimi ja seurakunnan diakoniatyö toimivat yhteistyössä erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseksi. Yhteisiä haasteita ovat muun muassa syrjäytymisen, asunnottomuuden ja työttömyyden kysymykset. Kriiseissä ja surussa seurakunnan työntekijät ovat kuntalaisten tukena kaikkia katsomuksia kunnioittaen.
Seurakunta tarjoaa perhetoiminnan ja varhaiskasvatuksen palveluiden lisäksi kouluille monia ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, esimerkiksi kerhot, leirit ja retket. Suomessa joka viides yli 15-vuotias kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Yksinäisyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma. Se vähentää ihmisen hyvinvointia ja kuluttaa yhteiskunnan resursseja. Yksinäisyyden vastavoimia ovat yhteisöllisyys ja välittäminen. Seurakunnat ovat tärkeitä yksinäisyyden ennaltaehkäisijöitä tarjotessaan mahdollisuuksia kohtaamiseen, erilaisia ryhmiä ja yhteen tulemisen areenoita. Usein näistä on apua, kun yksinäisyys on vasta uhka ja kun kyky ja halu hakeutua seuraan ovat vielä tallella.
On aivan varmaa, että seurakuntien nuorisotyöllä tulee olemaan enemmän kuin tarpeeksi töitä.
Kunnan ja seurakunnan yhteistyönä erityisnuorisotyössä etsitään, kohdataan ja tuetaan niitä lapsia, nuoria ja perheitä, jotka tarvitsevat elämässään erityistä tukea. Kirkon kasvatuksen piirissä onkin tavoitteena ulkopuolisuuden ehkäisy, sillä kukaan alle 18-vuotias ei syrjäydy vaan syrjäytetään. Jokaisella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, olla osa jotain ryhmää. Ja on aivan varmaa, että seurakuntien nuorisotyöllä tulee olemaan enemmän kuin tarpeeksi töitä: niin hankala pandemia-aika on nuorisollemme, ettei kuntien ja kaupunkien nuorisotyö kykene kaikkea hoitamaan ilman seurakuntien apua.
Kunnalla ja seurakunnalla on julkisoikeudellisina yhteisöinä keskeinen rooli ja mahdollisuus vaikuttaa kestävään kehitykseen sekä ekologisen rakentamisen ja ympäristönsuojelun tavoitteiden toteutumiseen. Hyvä elinympäristö tarjoaa paikkoja virkistymiselle ja antaa tilaa yksityisyydelle sekä yhteisöllisyydelle. Laadukkaasti rakennetun ympäristön lähtökohta on hyvä maankäytön suunnittelu ja kaavoitus. Pitkäjänteinen ja yhteistä kulttuuriperintöä arvostava ympäristön suojelu tukee kunnan identiteettiä ja hyvän elinympäristön rakentumista.
Isojen kaupunkien vetovoima on joutunut koetukselle, mikä ei ole toki pelkästään huono asia. Koko Suomi tarvitsee asukkaita. Esimerkiksi Espoo on kuitenkin rakentanut tulevaisuutta isojen julkisen liikenteen hankkeiden – Länsimetro ja Raidejokeri – ja niiden asemien lähelle nousevan asutuksen varaan. Pandemia ja osittain pysyvä etätyö on yhtäkkiä vähentämässä julkisen liikenteen käyttöä, eikä asuminen rataliikenteen lähellä tunnukaan niin tärkeältä. Jos isojen kaupunkien tilanne muuttuu paljon odotettua huonommaksi, on myös niiden seurakunnilla entistä vaikeampaa – varsinkin, kun isoissa kaupungeissa seurakuntien jäsenyys on jo lähtökohtaisesti vähäisempää.
Seurakuntatyön näkökulmasta kuntavaalit ovat luultavasti vaaleista tärkeimmät.
Niin kunnat kuin seurakunnatkin elävät erilaisten yhteiskunnallisten ja ihmiselämän muutosten keskellä tarjoten samalla pysyvyyden turvaa. Seurakuntatyön näkökulmasta kuntavaalit ovat luultavasti vaaleista tärkeimmät. Kesäkuisen sunnuntain vaalitulokset näkyvät paljon ja pitkään seurakuntien elämässä.
Antti Ruuskanen, hallituksen puheenjohtaja, Kirkon alat
Paula Aaltonen, toiminnanjohtaja, Kirkon alat
Silja Paavola | 26.5.2021