STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puhui keskiviikkona Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksessa. Palola toimii tänä vuonna Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön (PAY) puheenjohtajana.
Arvoisat ministerit, hyvät pohjoismaiset ystävät.
Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon.
Edustamani järjestö STTK on yhdessä muiden pohjoismaisten ammattiliittojen kanssa seurannut mielenkiinnolla Pohjoismaiden ministerineuvoston Työn tulevaisuus -projektia aina sen alusta, vuodesta 2017 lähtien.
Työelämän tulevaisuuden haasteiden kartoittaminen ja tarkastelu sekä yhteisen tilannekuvan luominen on tärkeää nopeasti muuttuvassa maailmassa. Luontevimmin se tapahtuu yhteistyössä lähimpien kumppaneiden ja naapurimaiden kanssa.
Ammattiyhdistysliike on tehnyt pohjoismaista yhteistyötä jo pitkään. Yhteinen näkemyksemme on, että ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin löytyy, kun kehitämme sopimus- ja työmarkkinajärjestelmiämme sekä hyvinvointiyhteiskuntaa rinnakkain samaan suuntaan. Maamme ovat hyvin samankaltaisia sekä haasteiden että mahdollisuuksien osalta. Uskon meidän olevan yhdessä vahvempia myös tulevaisuudessa. Voimme myös aina oppia uutta toinen toisiltamme.
Yhteinen haasteemme on varmistaa, että kansalaiset kokevat työelämän muutoksen sen kaikissa vaiheissa oikeudenmukaiseksi ja ekologisesti, sosiaalisesta ja taloudellisesti kestäväksi.
Työelämän muutos on käynnissä ja etenee vauhdilla. Koronakriisi on vielä lisännyt vauhtia entisestään. Edessämme on suuria haasteita, joihin vastaaminen tulee muuttamaan merkittävästi olemassa olevia rakenteita ja turvaverkkoja. Yhteinen haasteemme on varmistaa, että kansalaiset kokevat työelämän muutoksen sen kaikissa vaiheissa oikeudenmukaiseksi ja ekologisesti, sosiaalisesta ja taloudellisesti kestäväksi. Meidän pitää panostaa muutosturvaan eli niihin yhteiskunnan ja työelämän tukirakenteisiin, jotka mahdollistavat yksilön joustavan siirtymisen niin työstä kuin elämäntilanteesta toiseen.
Pohjoismaiden ministerineuvoston Työn tulevaisuus -projekti raportit käsitelevät laajasti näitä teemoja. Tutkijat korostavat, että pohjoismaissa olemassa olevat järjestelmät, kuten sopimus- ja työmarkkinajärjestelmämme ja hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoavat jo nyt hyvän välineistön tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Niitä eteenpäin kehittämällä meillä on paljon annettavaa sekä toisillemme että muulle maailmalle. Olemme jo aikaisempien kriisien yhteydessä oppineet, että sopimisen kulttuuri, yhteistyökyky ja yhteiskunnan vahvat tukirakenteet antavat erinomaiset edellytykset reagoida ulkoisiin muutoksiin ja luoda vakautta shokkeihin.
Kuten raportin ensimmäinen johtopäätös osoittaa, meillä ei väestömme ikärakenteesta johtuen ole varaa hukata ainoatakaan nuorta tai jättää ketään työvoiman ulkopuolelle. Tässäkin voimme oppia toisiltamme.
Raportin kolmas johtopäätös valottaa nykytodellisuutta, jossa yhtäältä työn vaatimukset ja toisaalta tekijän osaamisen välinen kuilu, kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnissamme. Meidän on vastattava tähän panostamalla työntekijöiden osaamiseen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin. Suomessa on käynnissä parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus. Sen tavoitteena on tuottaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen työuran aikana erityisesti koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Suomen opetushallitus ja osaamisen ennakointifoorumi tuottavat uudistuksen tueksi tietoa koulutuksen, osaamisen ja työelämän tarpeista tulevaisuudessa.
Oppiminen on myös mahdollistettava niin, että se ei edellytä pitkää poissaoloa työelämästä ja että se on mahdollista työn ohessa.
Uudistuksen taustamotiivina on sama ilmiö, joka käy ilmi myös ministerineuvoston tulevaisuusraportista: Valtaosassa pohjoismaihin syntyvistä uusista työpaikoista tullaan edellyttämään korkeakoulutasoista osaamista. STTK on jo pitkään painottanut, että koulutus- ja osaamistason nosto tulee ulottaa työikäisiin. Työuran aikana on pystyttävä kehittämään omaa osaamista. Oppiminen on myös mahdollistettava niin, että se ei edellytä pitkää poissaoloa työelämästä ja että se on mahdollista työn ohessa.
Kaikissa pohjoismaissa on laadukas koulutusjärjestelmä, joka on monin tavoin pystynyt vastaamaan myös työikäisten koulutustarpeisiin. Työelämän muutos nostaa kuitenkin esiin kokonaan uusia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää muutoksia myös koulutusjärjestelmässä sekä jatkuvan oppimisen saavutettavuudessa. Työikäisten jatkuva oppiminen ei ole ollut samalla tapaa suunnitelmallista ja ohjattua kuin muu koulutus.
Olemmekin huolissamme siitä, että varsin iso osa työntekijöistä jää ilman tosiasiallista mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen.
Suuri osa jatkuvasta oppimisesta tapahtuu työelämässä. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen edellyttää merkittäviä muutoksia työpaikoilla. Osaamisen laajentaminen ja syventäminen on tutkimusten mukaan kasautunut jo ennestään hyvin koulutetuille. Olemmekin huolissamme siitä, että varsin iso osa työntekijöistä jää ilman tosiasiallista mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen. Ammattiliitoilla on merkittävä rooli viestiä tästä epäkohdasta ja luoda yhdenvertaisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työpaikoilla kaikille henkilöstöryhmille kaikilla ikätasoilla.
Pohjoismaisten palkansaajien viesti teille ministerit ja pohjoismaisen yhteistyön avainhenkilöt, on selvä. Pohjoismaat ovat pieniä, avoimia, ulkoisille muutoksille herkkiä talouksia ja yhteiskuntia. Meidän on tulevaisuudessakin välttämätöntä varmistaa kansalaisten pärjääminen muutoksessa. Aktiivinen työllisyyspolitiikka ja vahva muutosturva parantavat kilpailukykyämme ja työllisyyttä. Ne vahvistavat kansalaistemme, yritystemme ja yhteiskuntiemme mahdollisuuksia menestyä myös tulevaisuudessa.
Antti Palola
STTK ry:n puheenjohtaja ja
Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY puheenjohtaja vuonna 2021
Julkaisu: The Future of Work in the Nordic Countries