Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii pikaisia toimia varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan korjaamiseksi. Sijaispula koettelee useita kuntia, ja tilanne on hankalin pääkaupunkiseudulla. – Työoloja on parannettava oleellisesti ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien arvostusta on nostettava, Paavola kertoo. – Jatkossakin varhaiskasvatus tulee säilymään kuntien vastuulla ja sen kehittämiseen tulee suunnata riittävästi rahaa.
Varhaiskasvatuslaissa haluttiin lisätä opettajien määrää suhteessa lastenhoitajien määrään, mikä on lisännyt merkittävästi lastenhoitajien halukkuutta hakeutua muualle. Lastenhoitajien vastuita on vähennetty, ja ryhmiin on pyritty lisäämään opettajia varhaiskasvatuslain mukaisesti. Työvoimapulasta johtuen tämä ei ole onnistunut, vaan lastenhoitajat ovat sijaistaneet opettajia. – Opettajien määrän lisääminen suhteessa lastenhoitajien määrään on lisännyt henkilöstöpulaa, Paavola kertoo.
Varhaiskasvatus on rakentunut aikaisemmin vahvasti lastenhoitajien osaamiselle ja heidän työskentelylleen lähellä lapsia sitoutuneesti ja lasten tarpeet tuntien. Heidän osaamistaan on arvostettu ja he ovat saaneet käyttää osaamistaan lasten parhaaksi. Työ on ollut merkityksellistä, mikä on suuri syy hoitoalalle hakeutumiseen. – Aikaisemmin varhaiskasvatus oli erittäin suosittu sektori lähihoitajien keskuudessa, nyt sieltä hakeudutaan muualle, Paavola kertoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus ei ole toteutunut sijaispulan vuoksi. Varhaiskasvatuslaki ei nykyiselläänkään mahdollista mitoituksista poikkeamisia muutoin kuin lasten hoitoaikoihin liittyvistä syistä. Varhaiskasvatuslakia on kuitenkin sovellettu vastoin sen tarkoitusta ja tästä syystä lakia täsmennetään elokuusta alkaen turvaamaan henkilöstömitoituksien toteutumista.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävästä sijaisjärjestelmästä. Monet kaupungit ja kunnat ovat ostaneet varhaiskasvatuksen sijaispalvelut henkilöstöpalveluyritysten kautta. Korona-aika on tarkoittanut useille henkilöstöpalveluyrityksille yt-neuvotteluita. Monet yritykset eivät ole saaneet toimintaansa ennalleen, mikä on pahentanut sijaispulaa.
Sijaispula on johtanut korona-aikana ryhmien yhdistelyyn viranomaisten ohjeistuksista huolimatta. Pahimmillaan tämä on saattanut aiheuttaa useamman ryhmän tai päiväkodin altistumisia ja vaikeuttanut sijaispulaa entisestään.
Kun varhaiskasvatuksessa ei ole riittävästi kasvattajia paikalla, ei laadukas varhaiskasvatus toteudu. Pedagogisia suunnitelmia on jouduttu perumaan liian vähäisen kasvattajien määrän takia. Lasten turvallisuuden ja valvonnan varmistaminen päivän jokaisena hetkenä on liian vähäisellä kasvattajien määrällä haastavaa, ellei jopa mahdotonta.
Jotta alan houkuttelevuus varmistetaan vielä korona-ajan jälkeenkin, tulee päättäjien osoittaa tukensa lasten kanssa työskenteleville konkreettisin keinoin työoloja ja palkkausta parantamalla. Työoloja ja lasten hyvinvointia voidaan parantaa esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä ja riittävällä määrällä kelpoisuudet täyttävää henkilökuntaa. Jos varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kaikkea osaamista ei oteta käyttöön, on sillä suora merkitys myös lasten hyvinvointiin.
Lue lisää SuPerin kuntavaalitavoitteista.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085