Kotihoidon henkilöstömitoituslainsäädännöstä on saatava yhtä velvoittava kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii. – Esitys kotihoidon kehittämiseksi on hyvä alku, mutta henkilöstömitoitus tulee määritellä velvoittavammaksi. Esityksessä korostetaan, että kotihoidon henkilöstövajaukseen on reagoitava välittömästi ja välittömään asiakastyöhön on keskitettävä mahdollisimman paljon työaikaa. Henkilöstömäärän on oltava jatkossa palvelusuunnitelman mukainen. – Esitys on oikeansuuntainen, mutta se vaatii tiukennuksia, Paavola kertoo.
Pelkkä lakien säätäminen ei riitä, vaan samalla on ratkaistava lain toteuttamista mahdollistava rahoitus, puheenjohtaja Paavola vaatii.
Riittävän henkilöstömäärän turvaaminen on yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaiset poissaolot korvataan sijaisilla. Toimintayksikön johtajan on tehtävä henkilöstövajauksesta kirjallinen ilmoitus Aluehallintovirastoon, ja ilmoituksessa tulee kuvata toimet, joilla henkilöstövajaus tullaan korjaamaan.
Jotta kotihoidon työntekijät voivat antaa laadukasta palvelua asiakkaille, on työn organisoinnissa huomioitava työn luonne. Kotihoidon työ on luonteeltaan asiakkaan luona tehtävää työtä, mutta se sisältää myös muita tehtäviä kuten asiakkaan luota toiselle siirtymistä ja muita välillisiä tehtäviä, joita ei voida asiakkaan luona suorittaa. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut, kun siirtymäaikoihin ei ole varattu lainkaan aikaa. – Tämä on rapauttanut kotihoidon laadun ja saanut työntekijät hakeutumaan pois kotihoidon työstä, Paavola kertoo.
SuPer on esittänyt, että kotihoidon työntekijän siirtymäaikoihin on varattava realistinen aika. Myös muihin välillisiin tehtäviin on varattava niihin kuluva riittävä aika. Toiminnanohjausjärjestelmää ei tule käyttää niin, että asiakaskäynnit ovat päällekkäin, vaan käyntien on oltava toteutettavissa palvelusuunnitelmien mukaan.
On kiinnitettävä huomiota myös ikäihmisten palveluiden ammattitaitovaatimuksiin. Kotihoitoon on paikoin palkattu paljon kouluttamatonta työvoimaa, mikä vaikuttaa asiakasturvallisuuteen, hoidon laatuun, työhyvinvointiin ja alan vetovoimaan.
– Asiakkailla ja työntekijöillä on oikeus siihen, että hoitohenkilökunta on koulutettua ja ammattitaitoista ja hoitajia on riittävästi, Paavola muistuttaa. – Tämä on kynnyskysymys, jotta voidaan turvata asiakasturvallisuus, hoidon laatu pysyy hyvänä ja alalle saadaan jatkossakin koulutettua työvoimaa.
Sosiaalihuoltolain uudistuksessa ehdotetaan myös asumispalvelujen toteuttamisen muuttamista. Ajatus loppuelämän kodista on inhimillinen, mutta sen toteuttaminen laadukkaasti ja turvallisesti vaati vielä täsmennyksiä. Ongelmaksi muodostuu asiakasturvallisuus ja henkilöstömitoituksen sekavuus.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085
SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi, 050 3416079