Eduskunta on nyt toteuttanut tulevaisuuden sote-palveluja koskevan rakenneratkaisun. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat Tehyn mukaan tärkeitä ja kannatettavia. Vaikka rakenne on nyt valmis, alkaa käytännön toteutus, jossa hoitohenkilöstön panos on merkittävä.
Onnistuessaan sote-uudistus voi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saannin, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Niitä kuuluisia leveämpiä hartioita tarvitaan, jotta sote-palvelut voidaan jatkossa turvata – ja pelastaa. Suuremmat järjestäjätahot ovat kansalaisten kannalta näin oleellisille palveluille oikea ratkaisu.
– On hyvin todennäköistä, että palveluiden järjestämisellä suuremmissa kokonaisuuksissa on myönteinen vaikutus myös mm. työvoimaan saatavuuteen, hoitohenkilöstön urakehitysmahdollisuuksiin ja osaamisen johtamiseen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Alkuperäiset tavoitteet on pidettävä mielessä kirkkaina myös uudistuksen toteutusvaiheessa.
– On realismia ymmärtää, että kertaheitolla tämä ei tule valmiiksi. Korjausliikkeitä ja säätämistä matkan varrella varmasti tulee. Tämän vuoksi myös mahdollisimman perusteelliset vaikutusarviot suuresta lainsäädäntökokonaisuudesta ovat erittäin tärkeitä, Rytkönen painottaa.
Seuraavasta vaiheesta tulee yhtä tärkeä, kun päästään toteutukseen. Vihdoin saadaan palveluiden sisältö ja kehittäminen toden teolla keskiöön.
Tehyn yhteiskuntasuhteista ja kehittämisestä vastaavan johtaja Kirsi Sillanpään mukaan hoitohenkilöstöä on kuultava ja heillä on oltava aidot vaikutusmahdollisuudet uudistuksessa.
– Hoitohenkilöstö tulee toteuttamaan uudistuksen käytännössä ja heidän osallisuutensa ja työpanoksensa on ratkaiseva onnistumisen kannalta. Erittäin tärkeää uusissa palvelurakenteissa on saada tehyläisten osaaminen täysimääräiseen käyttöön mm. uudistamalla työnjakoa ja hoitajavastaanotoin.
Kansalaisten peruspalveluiden kannalta uudistuksessa on merkittävää, että sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon palvelut nivotaan aiempaa voimallisemmin yhteen. Rajapintaa syntyy myös hyvinvointialueiden ja kuntien väliin kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toteutuksen on onnistuttava myös palveluiden rajapinnoilla.
Sote-uudistuksen toteutus edellyttää luonnollisesti riittävän rahoituksen turvaamista.
Sote-uudistusta valmisteltiin kaiken kaikkiaan toistakymmentä vuotta. Sote-uudistus sai eduskunnan hyväksynnän 23. kesäkuuta 2021. Uudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2023 alusta.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja, Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Yhteiskuntasuhteista ja kehittämisestä vastaava johtaja, Kirsi Sillanpää, p. 040 820 7848
Järjestötoiminnasta vastaava johtaja, Sari Viinikainen, p. 040 779 3637